Nobelin palkinnollakin (1967) ansioitunut tiedemies Ragnar Granit tutki silmää ja sen toimintaa valoisassa ja hämärässä. Hän oli esikuvani, ja vasta myöhemmin sain tietää, että hän oli syntynyt samassa paikassa kuin minäkin eli Riihimäellä. Siellä kehitin 7-vuotiaana ensimmäisen valaistusratkaisuni: värivalot sisareni teatteriesitykseen. Tarina ei kerro, kuinka monta sulaketta esityksen aikana paloi.
Kuka tietää mitä valo on?
Käytännössä se on heijastuksia pinnoilta. Valaistus on sitä, että näemme ympäristömme. Valaistusta voidaan säädellä, ja se vaikuttaa voimakkaasti tunnetasoihimme ja fyysiseen hyvinvointiimme, niin melatoniinin kuin kortisolinkin tuotantoon elimistössämme, sekä sisäiseen biologiseen kelloomme ja jopa solutason muutoksiin. Dynaaminen tai ihmiskeskeinen valaistus, tunable white light – rakkaalla lapsella on monta nimeä – tarkoittaa valaisimen lämpötilan ja kirkkauden säätelyä tarpeen mukaan. Amsterdamissa verrattiin 2000-luvun alussa kahta koululuokkaa, joista toisessa oli normaali on-off-valaistus ja toisessa opettajan ohjaama dynaaminen valaistus. Dynaamisesti ohjatun luokan oppimiskyky ja keskiarvo nousivat huimasti verrattuna perinteisesti valaistuun ryhmään. Dynaamista valaistusta käytetään enenevässä määrin myös muistisairaiden ja kaamosväsymyksestä kärsivien ihmisten hoidossa, ja sillä on selvästi havaittavia parantavia vaikutuksia.
Läsnäolo- ja liiketunnistimet, IoT ja Big Data
Merimiesunionin toimistorakennuksessa 90 % valaistuksesta ohjataan dynaamisesti astraalikellon avulla ja vuorokausirytmiä noudattaen. Aamulla lisätään sinertävää valoa, jota silmä ei näe mutta joka vaikuttaa piristävästi alitajuntaan. Sävyä nostetaan uudelleen lounaan jälkeen, kun ruoansulatus verottaa vireystilaa. Sinisävyä lisätään vielä tunti ennen työajan päättymistä, jotta työntekijät pääsevät palaamaan pirteämpinä kotiin. Ohjaus on automatisoitu, ja päivänvalo voidaan ottaa huomioon, jos tilassa on suuria ikkunoita, jotta kaikkien työntekijöiden valaistustaso pysyy samana. Päivänvaloanturin avustama älykäs ohjaus säästää myös energiakustannuksia.
Läsnäolo- ja liiketunnistimien ansiosta valo palaa vain siellä, missä tarvitaan. Tällaisia tunnistusjärjestelmiä asennetaan nykyisin esimerkiksi melkein kaikkiin wc-tiloihin. Ne varmistavat, etteivät valot jää koskaan vahingossa päälle. Turengissa jopa pururadalla on tunnistimet, eli pururadan valo palaa vain siellä, missä lenkkeilijä liikkuu. Vastaavaa on käytetty Helsingissä julkisivujen valaisemiseksi, ja monilla pysäköintialueilla käytössä on vain 10–15 % valotehosta, kunnes auto saapuu ajokaistalle. Finnavian P5-pysäköintilaitoksessa ohjataan pysäköintitasoa neljässä eri lohkossa master- ja slave-tunnistimin, jolloin energiataloudellisuus on huipussaan.
Moderni valaistus integroidaan talotekniseen järjestelmään, jotta pystytään seuraamaan lämpötilaa ja kosteusarvoja, työpisteiden käyttöä, energiankulutusta ja käyttöhuippuja. Järjestelmästä saadaan ulos valtavasti dataa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi etäohjauksessa. Antureista saadaan myös vikatiedot, jos lamppu ei pala. Nykyaikaiset valaisimet ovat pieniä tietoyksiköitä, jotka tukevat kiinteistön huoltoa ja auttavat säästämään kustannuksia sekä lisäämään tehokkuutta. Parhaimmillaan koko ajan ympäristöä tarkkaileva valaisinanturi voi vaikkapa estää väärän palohälytyksen.
Älykäs valaistus on kannattava investointi
Maailman energiakulutuksesta 12 % on sähköenergiaa, ja siitä 19 % on pelkästään valaistukseen käytettyä energiaa. Mikäli valaistukseen lisätään älykäs ohjaus ja nykyaikaiset valaisimet, kokonaisenergiasta saadaan jopa 70 % säästöön. Australia on erittäin hyvä esimerkki valtiosta, jossa asia on ymmärretty. Siellä valaistus on pelkästään LED-valaistusta ja usein älykkäästi ohjattua.
Dynaaminen valaistus on sekä hyvinvoinnin että kustannussäästöjen kannalta perusteltu investointi. Tarkan valaistuslaskelman pohjalta ja vaihtoehtoja vertailemalla näkee selvästi, paljonko viivan alle lopulta jää. LED voi olla alussa kalliimpi hankinta mutta tulee kiinteistölle 80 % halvemmaksi seuraavien 10 vuoden aikana. Selkeiden lukujen perusteella valinta on helppo tehdä. On hyvä katsoa tulevaisuuteen ja tarkastella myös pitkän aikavälin markkina- ja käyttöarvoa. LED-valaisinten huoltoväli on 8 vuotta tavanomaisen 3 vuoden sijasta, mikä vähentää huoltokäyntien määrää ja tuntilaskutusta sekä mahdollisia nosturivuokrakustannuksia – varsinkin, jos iso tila vaatii saksinosturin käyttöä. Kannattaa siis miettiä huolella, mitä valaistavassa tilassa tehdään, kuinka tasaista ja kirkasta valoa tarvitaan ja halutaanko valaisimet piiloon vai ovatko ne näkyviä, sisustuksellisia elementtejä sekä miten tilaa käytetään tulevaisuudessa.
Hyvä valaistusratkaisu tukee osaltaan kiinteistön elinkaaritarkastelua ja auttaa saavuttamaan erilaisia ympäristöserifikaatteja muiden taloteknisten ratkaisujen tukemana.
