Akustiikan tarkoitusta etsimässä

Akustiikkatrilogia, osa I:

Insinööritieteet, joihin rakentaminenkin kuuluu, pyrkivät teknillistieteellisellä lähestymisellä muokkaamaan sekä ulko- että sisäympäristöämme ihmisille turvallisempaan, terveellisempään, tuottavampaan ja miellyttävämpään suuntaan. Käyttäjä eli ihminen arvioi kuitenkin lopputulosta aisteillaan.

Suuri osa ympäristökokemuksestamme muodostuu näkö- ja kuulohavaintojen perusteella. Niillä on keskeinen rooli, kun arvioimme tilan tai tilanteen vaaroja, toimintamahdollisuuksia tai toisaalta viihtyisyyttä.

Mitä eroa on kantavalla palkilla, valaisimella ja akustiikkalevyllä?

Puhtaiden insinööritieteiden taidonnäytteet, kuten rakennesuunnittelu rautaisten ammattilaisten oikein mitoittamat kantavat palkit, jäävät kuitenkin ihmisen aisteilta piiloon. Silti ne ovat olennainen osa rakennusta ja pakollinen osa sen turvallisuutta. Mitoitusohjeilla, laskelmilla, tarkastuksilla ja lainsäädännöllä huolehditaan vaatimusten toteutumisesta. Loppukäyttäjä harvoin miettii niitä tai harmittelee niiden ongelmia – ellei tilanne näytä todella pahalta.

Arkkitehtuuri on puoliksi taidetta ja puoliksi insinööritiedettä. Kuka tahansa voi havainnoida estetiikan onnistumiset ja epäonnistumiset omin silmin ja muodostaa mielipiteensä. Tilojen esteettömyys ja toimivuus taas huomataan tiloja käytettäessä. Jos tilassa on vaikkapa käyttötarkoituksen kannalta heikko valaistus, tilan käyttäjä todennäköisesti toteaa itse, että valaisimet ovat tehottomia, niitä on liian vähän tai ne on sijoitettu väärin. Ongelma tunnistetaan ja osataan vaatia korjaavia toimenpiteitä ammattilaisilta, jotka koulutuksensa ja kokemuksensa pohjalta osaavat antaa korjausehdotuksen.

Akustiikka on ääntä tutkiva tieteenala, ja äänitekninen suunnittelu on sen sovellusalue. Myös akustiikka nojaa vahvasti teknillistieteelliseen lähestymiseen. Äänen synty, etenemisen ilmiöt ja kuuloaistimus ovat kaikki fysiikkaa; paineen vaihteluja fluidissa, impedanssimuutoksia, resonansseja, diffraktiota, sähkömekaaninen muunnos aistinsoluissa. Myös tilan akustiikalle on objektiiviset mittarinsa: jälkikaiunta-aika T60, puheensiirtoindeksi STI, äänitasoeroluku DnT,w ja monet muut vaikkapa konserttisaleja kuvaavat mittaluvut. Mutta niin kuin arkkitehtuurinkin suhteen, ihminen arvioi akustiikkasuunnittelun onnistumisen omakohtaisesti esimerkiksi meluisuuden, puheen selvyyden tai musiikin elävyyden perusteella.

Harva ihminen osaa kuitenkaan intuitiolla sanoa, mitä asiaa korjaamalla havaitut ääniympäristön ongelmat saadaan korjatuksi. Pitäisi tietää, milloin tarvitaan kevyitä ja huokoisia materiaaleja, milloin puolestaan jäykkiä, raskaita ja tiiviitä materiaaleja ja milloin taas sopivaa kimmoisuutta. Valaisin poistaa pimeyden, mutta millainen akustiikkalevy estää naapurin karaokelaulun kuulumasta omaan asuntoon? Lainsäädäntökään ei anna täysin yksikäsitteistä säännöstöä ääniolosuhteiden toimivuudelle, kuten vaikkapa rakennesuunnittelun palkkimitoitus. Näin ollen liian usein haitallisiin, käytön kannalta epäsopiviin tai epämiellyttäviin ääniolosuhteisiin vain alistutaan. Ongelmakenttä on moninainen ja ratkaisut tuntemattomia.

Kymppitonnin kulu vai sadan tonnin vahinko?

Rakennuttaja, urakoitsija ja eri alojen suunnittelijat joutuvat loppukäyttäjän toiveiden lisäksi miettimään myös teknisten asioiden yhteensovittamista ja kustannuksia. Huomioon otettavaa on paljon. Rakennushankeen alkuvaiheessa tehdään usein kaavoitukseen tai ympäristövaikutuksiin liittyviä selvityksiä. Varsinaisen rakennuksen perinteisiin suunnittelualoihin taas kuuluvat aiemmin mainitut rakennesuunnittelu ja arkkitehtuuri sekä talotekniikka. Missä kohtaa ja kuinka paljon akustiikkaa tulisi miettiä?

Jokaisella aiemmin mainitulla osa-alueella on vaikutusta kiinteistön tulevaan ääniympäristöön, eli siihen mitä käyttäjät kokevat. Kaikilla materiaaleilla, rakenteilla ja koneilla on myös akustinen vaikutus. Näin ollen äänitekniset seikat on järkevää huomioida heti alusta eli hankekehityksestä lähtien ja tarkentaa hankkeen edetessä kaikkien suunnitelmien osalta. Näitä ovat esimerkiksi ympäristömelu, huoneakustiikka, rakenteiden ääneneristävyys ja LVI-tekniikan äänitasot. No, entä hintalappu?

Äänitekninen suunnittelu ei ole kallista verrattuna hankkeen kokonaishintaan. Akustiikkasuunnittelu-kokonaisuuksien hinnat vaihtelevat vain tuhansista euroista kymmeniin tuhansiin euroihin, kun hankkeiden kokonaishinnat liikkuvat sadoissa tuhansissa tai miljoonissa euroissa. Mutta vielä olennaisempaa on, että alan ammattilaisen, akustikon, tekemä äänitekninen suunnittelu on erittäin kustannustehokasta riskien hallintaa. Jälkikäteen korjattaessa kymppitonnin säästö tai unohdus voi nimittäin aiheuttaa satojen tuhansien eurojen vahingon tai olla jopa tekemätön paikka. Esimerkiksi seinän tai lattian ääneneristävyys on rakenteiden ominaisuus. Naapurin karaokelaulua ei siis voi vaientaa jälkikäteen pelkästään vaimentavilla akustiikkalevyillä. Vaimentavia akustiikkalevyjä käytetään yleensä tilan sisäisten ääniolosuhteiden parantamiseen. Akustiikassa yksityiskohdat monesti ratkaisevat.

Rakennusprosessin osapuolet hyötyvät ennakoivasta suunnittelusta pienempinä rakennuskustannuksina. Asioita ei tarvitse suunnitella lennosta työmaalla tai paikata kalliilla purkkapaikoilla. Hyvin toteutettu akustiikka myös vähentää loppukäyttäjien reklamaatioita rakennuksen käyttöönoton jälkeen.

Rauha, elämys ja tasa-arvo tuottavat lisäarvoa

Insinööri tykkää ratkaista ongelmia. Kauaskantoisempaa kuitenkin on, millaista lisäarvoa oikealla valinnoilla voidaan tuottaa. Tämä lisäarvo on rakentamisessa myös kaupallinen mahdollisuus: pienellä panostuksella ääniolosuhteisiin voidaan tuottaa erinomainen lopputulos, jonka asunnonostaja, toimistoa vuokraava yritys tai elämyksellistä kauppapaikkaa etsivä liikkeenharjoittaja mielellään ottaa omakseen.

Kuten aiemmin todettiin, ihminen arvioi ääniympäristöä omin korvin. Hän haluaa nukkua yönsä rauhassa ja hiljaisuudessa, vaikka asuukin liikekeskuksen yhteydessä olevassa asuinkerrostalossa suoraan elokuvateatterin yläpuolella. Hänen kaverinsa puolestaan istuu samaan aikaan alakerran teatterin yönäytöksessä ja nimenomaan haluaa kuulla musiikin äänenpaineen ja tuntea bassoalueen aiheuttaman tärinän. Aamulla viereisen koulun oppilas taas haluaa kuulla synnynnäisestä kuulovammasta huolimatta opettajan kertomuksen ensimmäisestä kuukävelystä ilman kaikuisuutta ja taustahälyä.

Olennaista on, että hyvässä elinympäristössä myös ääniolosuhteet tukevat ihmisen toimintaa. Ne ovat osa elämystä, mahdollistavat vuorovaikutuksen ja parhaimmillaan auttavat luomaan kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet toteuttaa unelmiaan.

Akustiikan palvelut

Tulossa osa II: Arkkitehti, joka tunnusti rajansa, ja insinööri joka myönsi osaamattomuutensa

   

Tilaa Vahasen blogitekstit sähköpostiisi

Välipohjien tyhjentäminen vanhoissa arvotaloissa
Piritta Hannula / 20.08.2019

Välipohjien tyhjentäminen vanhoissa arvotaloissa

Arkkitehdin merkintöjä korjaustyömaalta, osa 1:

Lue lisää
Toimitilamuutoksen ja -laajennuksen onnistunut lopputulos on monen tekijän summa
Milla Mikkonen / 11.06.2019

Toimitilamuutoksen ja -laajennuksen onnistunut lopputulos on monen tekijän summa

Toimitilamuutokset ja -laajennukset voivat olla laajuudeltaan ja sisällöltään hyvin erilaisia. Lähtökohtana toimitilamuutokselle on usein tilojen..

Lue lisää
Kiinteistön uusi elämä harkiten ja hallitusti kehittämällä
Antti Pitkänen / 05.06.2019

Kiinteistön uusi elämä harkiten ja hallitusti kehittämällä

Maailma muuttuu ja sen mukana tapamme käyttää rakennuksia. Kiinteistökanta vanhenee, kaupungit tiivistyvät ja kaupunginosat ja alueet muokkautuvat ja..

Lue lisää
Viisi tärppiä vaativaan korjaushankkeeseen
Marko Latvala / 31.05.2019

Viisi tärppiä vaativaan korjaushankkeeseen

Korjaushankkeessa onnistuminen ei tapahdu sattumalta, eikä varsinkaan vaativassa korjaushankkeessa voi luottaa tuuriin. Alla on viisi tärppiä, joista..

Lue lisää
Suomessa rakennetaan ja korjataan sisäilmateknisesti parempia rakennuksia kuin koskaan ikinä missään!
Arto Toorikka / 29.04.2019

Suomessa rakennetaan ja korjataan sisäilmateknisesti parempia rakennuksia kuin koskaan ikinä missään!

Otsikon väitettä on hankala perustella aukottomasti ja toisaalta suomalaisissa rakennuksissa koetaan olevan sisäilmaongelmia enemmän kuin koskaan..

Lue lisää
Sisäilmaongelmia vai median mörköjä
Arto Toorikka / 05.09.2018

Sisäilmaongelmia vai median mörköjä

Iltapäivälehtien lööpeistä tai vaikkapa YLEnkään uutisista ei useinkaan saa lukea hienosti toteutetuista rakennushankkeista (vaikka niitäkin on)...

Lue lisää