Suomen kunnianhimoinen tavoite on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius merkitsee, että hiilidioksidipäästöjä syntyisi ainoastaan sen verran kuin hiilinielut, esimerkiksi metsät, sitovat hiiltä. Useat Euroopan maat tavoittelevat hiilineutraaliutta vasta vuoteen 2050 mennessä.
Tavoitteen saavuttamiseksi vaaditaan monia erilaisia toimia, ja yksi näistä on nykyisten asuinrakennusten energiatehokkuuden parantaminen. Tätä toimintaa halutaan nyt vauhdittaa. Vuoden 2019 loppupuolella valtioneuvosto antoi asetuksen asuinrakennusten energia-avustuksesta. Avustuksia myönnetään energiatehokkuutta parantaviin korjaushankeisiin yhteensä 100 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022. Avustukset myöntää asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.
Vuodelle 2020 avustuksia myönnetään yhteensä 20 miljoonaa euroa
Avustuksia voivat hakea myös kerros- ja rivitaloyhtiöt sekä omakoti-, pari- ja ketjutalojen omistajat. Avustuksen saamiseksi kerros- tai rivitalo tulee korjata vähintään 20 % nykyistä energiatehokkaammaksi. Energiatehokkuutta verrataan energiatodistuksessa käytettävän E-luvun avulla. Rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa muun muassa lämmöntuottotapaa muuttamalla, esimerkiksi siirtymällä öljylämmityksestä maalämpöön tai minimoimalla rakennuksen lämpöhäviöt lisäeristämisellä tai vaihtamalla entistä energiatehokkaammat ikkunat.
Energiatehokkuuden parantamiseksi avustuksen vaatimalle tasolle tarvitaan yleensä useita toimenpiteitä. Avustusta voi saada peräti 4 000 euroa asuntoa kohti, ja avustushakemukseen voidaan rakennustyön lisäksi sisällyttää hankkeen suunnittelukulut.
Avustuksen saamiseksi hakijan pitää hyödyntää rakennusalan asiantuntijan apua ja esittää hakemuksen yhteydessä rakennusalan ammattilaisen allekirjoittama suunnitelma ja kustannusarvio energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä. Parannustoimenpiteitä on siksi järkevää lähteä kartoittamaan energiahankesuunnittelun kautta. Tällöin saadaan kokonaiskuva siitä, mitä toimenpiteitä on järkevää ja mahdollista toteuttaa kyseiselle asuinrakennukselle ja paljonko investointi tulisi suurin piirtein maksamaan. Laadukkaan suunnittelun avulla löydetään mahdollisimman kustannustehokas ratkaisu, joka puolestaan helpottaa avustuksen saamista ja lyhentää investoinnin takaisinmaksuaikaa.
Energiatehokkuutta parantavissa korjaushankkeissa putoavat paitsi hiilidioksidipäästöt, myös asumisen kustannukset, ja pitkällä aikavälillä savutetaan huomattavia säästöjä lämmityskustannuksissa. Esimerkiksi kaukolämmön hinnan noustessa on järkevää harkita vaihtoehtoisia lämmöntuottotapoja, kuten poistoilman lämmön talteenottoa, maalämpöä tai jopa aurinkoenergian hyödyntämistä.
Nyt jos koskaan on erinomainen tilaisuus tehdä asuinrakennuksen energiaremontti, vieläpä valtion tukemana, ja osallistua samalla ilmastotalkoisiin kohti hiilineutraalia Suomea vuonna 2035.
