Asuinrakennuksen energiatehokkuus kuntoon – ja vielä valtion tukemana

Suomen kunnianhimoinen tavoite on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius merkitsee, että hiilidioksidipäästöjä syntyisi ainoastaan sen verran kuin hiilinielut, esimerkiksi metsät, sitovat hiiltä. Useat Euroopan maat tavoittelevat hiilineutraaliutta vasta vuoteen 2050 mennessä.

Tavoitteen saavuttamiseksi vaaditaan monia erilaisia toimia, ja yksi näistä on nykyisten asuinrakennusten energiatehokkuuden parantaminen. Tätä toimintaa halutaan nyt vauhdittaa. Vuoden 2019 loppupuolella valtioneuvosto antoi asetuksen asuinrakennusten energia-avustuksesta. Avustuksia myönnetään energiatehokkuutta parantaviin korjaushankeisiin yhteensä 100 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022. Avustukset myöntää asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

Vuodelle 2020 avustuksia myönnetään yhteensä 20 miljoonaa euroa

Avustuksia voivat hakea myös kerros- ja rivitaloyhtiöt sekä omakoti-, pari- ja ketjutalojen omistajat. Avustuksen saamiseksi kerros- tai rivitalo tulee korjata vähintään 20 % nykyistä energiatehokkaammaksi. Energiatehokkuutta verrataan energiatodistuksessa käytettävän E-luvun avulla. Rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa muun muassa lämmöntuottotapaa muuttamalla, esimerkiksi siirtymällä öljylämmityksestä maalämpöön tai minimoimalla rakennuksen lämpöhäviöt lisäeristämisellä tai vaihtamalla entistä energiatehokkaammat ikkunat.

Energiatehokkuuden parantamiseksi avustuksen vaatimalle tasolle tarvitaan yleensä useita toimenpiteitä. Avustusta voi saada peräti 4 000 euroa asuntoa kohti, ja avustushakemukseen voidaan rakennustyön lisäksi sisällyttää hankkeen suunnittelukulut.

Avustuksen saamiseksi hakijan pitää hyödyntää rakennusalan asiantuntijan apua ja esittää hakemuksen yhteydessä rakennusalan ammattilaisen allekirjoittama suunnitelma ja kustannusarvio energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä. Parannustoimenpiteitä on siksi järkevää lähteä kartoittamaan energiahankesuunnittelun kautta. Tällöin saadaan kokonaiskuva siitä, mitä toimenpiteitä on järkevää ja mahdollista toteuttaa kyseiselle asuinrakennukselle ja paljonko investointi tulisi suurin piirtein maksamaan. Laadukkaan suunnittelun avulla löydetään mahdollisimman kustannustehokas ratkaisu, joka puolestaan helpottaa avustuksen saamista ja lyhentää investoinnin takaisinmaksuaikaa.

Energiatehokkuutta parantavissa korjaushankkeissa putoavat paitsi hiilidioksidipäästöt, myös asumisen kustannukset, ja pitkällä aikavälillä savutetaan huomattavia säästöjä lämmityskustannuksissa. Esimerkiksi kaukolämmön hinnan noustessa on järkevää harkita vaihtoehtoisia lämmöntuottotapoja, kuten poistoilman lämmön talteenottoa, maalämpöä tai jopa aurinkoenergian hyödyntämistä.

Nyt jos koskaan on erinomainen tilaisuus tehdä asuinrakennuksen energiaremontti, vieläpä valtion tukemana, ja osallistua samalla ilmastotalkoisiin kohti hiilineutraalia Suomea vuonna 2035.

Lue lisää energiahankkeista ja ota yhteyttä!  

   

Tilaa Vahasen blogitekstit sähköpostiisi

Mitä rakennushankkeen valvoja tekee ja mikä on hänen roolinsa?
Anne Pursiainen / 28.01.2020

Mitä rakennushankkeen valvoja tekee ja mikä on hänen roolinsa?

Rakennushankkeelle nimetään valvoja kullekin erikoisalalle (pää-, rakennus-, LVI- ja sähkövalvoja). Päävalvoja laati valvontasuunnitelman, jonka mukaan..

Lue lisää
Tiedä mitä tilaat, kun tilaat remontin hankesuunnittelun
Paavo Tapioharju / 16.12.2019

Tiedä mitä tilaat, kun tilaat remontin hankesuunnittelun

Markkinoilla liikkuu ihmeen edullisia tarjouksia putkiremontin tai muun remontin hankesuunnittelusta. Jos tarjous on poikkeuksellisen halpa, siihen on..

Lue lisää
Valolla säästöihin
Markku Järvinen / 04.11.2019

Valolla säästöihin

Halogeeni, loistelamppu, pienloistelamppu, energiansäästölamppu… Lähempänä totuutta olisi yksi yhteinen nimitys: energiasyöppö.

Lue lisää
Määräysten mukainen paloturvallisuuden vähimmäistaso ei aina riitä
Mikael Siitonen / 08.10.2018

Määräysten mukainen paloturvallisuuden vähimmäistaso ei aina riitä

Rakennuksen käyttötarkoituksen ja henkilöriskien takia paloturvallisuudelle asetetaan määräyksissä vähimmäistaso, joka voi olla kuitenkin eri asia kuin..

Lue lisää
”Ongelma-alueen” maine paranee asukkaiden tiiviillä yhteistyöllä
Jari Matikainen / 04.09.2018

”Ongelma-alueen” maine paranee asukkaiden tiiviillä yhteistyöllä

Helsingin Kontulan ongelmana on alueen rakentamisesta lähtien ollut huono maine ja asuntojen suoranainen polkumyynti. Asuinalueemme ei ole..

Lue lisää
Miksi palkittua putkiremonttipalvelua piti uudistaa?
Katja Soini / 23.04.2018

Miksi palkittua putkiremonttipalvelua piti uudistaa?

Voisi kuvitella, että palvelu, joka on saanut kolmena vuonna peräkkäin Vuoden Putkiremontti –palkinnon olisi melko lailla sellainen kuin olla pitää...

Lue lisää