Harmaat pääomat


1.2.2022 alkaen Vahanen-yhtiöiden tulevat blogitekstit ja kuulumiset löytyvät AFRYn verkkosivuilta.

Olemme viime kesästä saakka eläneet uutisvirrassa, jossa yhdistyneen Euroopan läpi on virrannut inhimillistä pääomaa. Osa pääomasta on hukkunut Välimeren aaltoihin saavuttamatta määränpäätänsä. Osa on pysäytetty kiihtyvällä tahdilla nousevien raja-aitojen taakse. Hurjimmat käyttävät kyynelkaasua ja pamppuja pääomavirran ehkäisemiseen. Maltillisemmat määränpäät pyrkivät erilaisin neuvotteluin eliminoimaan liiallisten pääomien saapumista. Iso osa palautetaan lähtöpisteeseen.


Pääomaa Pohjolan perukoille

Pieni osa pääomasta on jatkanut kulkuaan aina tänne Pohjolan hyytäville perukoille saakka. Osa pääomasta on tullut tänne jäädäkseen. Tänne meidän Suomeen, jossa jo pitkään on ollut huoli pääomamme riittävyydestä. Pääomapulaa koemme erityisesti mm. sote-henkilöstöstä, siivoojista, erilaisista ammattimiehistä, rakennusmestareista, suunnittelijoista, marjanpoimijoista jne… Olemme myös huolissamme pärjäämisestämme, kansainvälisestä kilpailukyvystämme, suurten ikäluokkien eläköitymisestä, sairaiden ja vanhustenhoidosta, teollisuutemme alasajosta ja rakennemuutoksesta, maahanmuutosta ynnä muusta, lista on pitkä.

Olemme avarakatseisuudessamme hyväksyneet thaimaalaiset metsiimme, monikulttuuriset rakennustyömaillemme ja suomen kieltä vielä osaamattomat siivoojiksi tai hierojiksi – laiskuuttammeko? Olemme suvainneet hoitajiksi, lääkäreiksi ja hammaslääkäreiksi terveyskeskuksiin Tatjanat ja Husseinit – osaamispulaako? Jalkapallossa ”Huuhkajien” miehistössä vierasmaalaiset nimet alkavat olla jo enemmistönä – taitavuuttako? Yleisurheilussa mitä vieraampi nimi, sitä todennäköisempi mitali – motivaatiotako?

Hämmästyttävän usein kohtaamisissa em. pääomien suomen kieli on sujuvaa. Eikö meillä olekaan maailman vaikein kieli, jota ulkomaalaisten on mahdotonta oppia? Omaa mieltäni virkisti taannoin eräällä isolla rakennustyömaalla iloinen tervehdys: ”Mitäs heimopäälliköt!” Tervehdyksen lausui muuan työmaan lumia luonut iloinen kansainvälinen pääoma jäisen ”high five” -tumpun saattelemana.


Voittajat hankkivat ja sijoittavat pääomia

Pääomia on siis tullut riesaksemme, kustannettavaksemme, tutustuttavaksemme, hyväksyttäväksemme ja hyödynnettäväksemme. Missäköhän suvaitsevaisuuden vaiheessa suunnitteluliiketoiminnan uudelleenresursointi voisi olla? No ainakin tarjontaa olisi. Taannoisen rekrytointi-ilmoituksemme hakijoista noin puolet oli muita kuin paljasjalkaisia suomalais-ugrilaisia. Oli venäläisiä emigrantteja, irakilaisia ydinvoimainsinöörejä, insinööritieteiden osaajia Latviasta, Kiinasta, Nepalista jne.; kokemustausta ja kielitaito vaihtelevaa. Aktiivisimmat hakemuksensa perään soittelijat olivat kansainvälistaustaisia, motivaatiota heillä riittää.

Ammattilehdissä esiintyvä aika-ajoin epätoivoiseltakin vaikuttava pääomien metsästys on päällä. Suunnittelualakin hakee osaajia, verkostoja ja erilaisia kumppanuuksia tulevaisuuden palvelukykynsä turvaamiseksi. Globalisoituva ja nopeasti digitalisoituva ”pienenevä” maailma tuo uudenlaiset pääomaverkostot lähellemme. Osaammeko me johtaa niitä? Voittajia tulevat olemaan ne, jotka kykenevät hyödyntämään saatavilla olevaa pääomatarjontaa ennakkoluulottomasti ja tehokkaasti. Riittävätkö meidän asenteemme ja motivaatiomme tähän?

Moniulotteista pääomakysymystä pohtiessani mieleeni muistuikin peruskoulun aikainen kirjoituskilpailu, jonka aiheena oli ”Ihminen 2100-luvulla”. Tuo kirjoitukseni kolmen vuosikymmenen takaa jäi mieleeni, koska punastellen jouduin myös lukemaan tarinani koulun aamunavauksessa. Päätelmäni aiheeseen oli, että ihminen on 2100-luvulla väriltään tumman, keltaisen ja vaalean rodun sekoitus, eli harmaa ja silmät ovat hieman vinot. Ehkäpä tulevaisuuden inhimillinen pääoma näyttää tältä?

 

Petri Lento
liiketoimintajohtaja
Vahanen Oy

   

Tilaa Vahasen blogitekstit sähköpostiisi

Ja PAH! Mitä ne PAHit maassa tekevät?
PAH-tutkimushanke / 27.01.2022

Ja PAH! Mitä ne PAHit maassa tekevät?

Miksi polyaromaattisia hiilivetyjä eli PAH-yhdisteitä on maaperässä ja mitä haittaa niistä on? Tutkitaanko näiden yhdisteiden esiintymistä maaperässä tai..

Lue lisää
Vuosisata ajatonta rakentamisviisautta
Juha Lampi / 27.12.2021

Vuosisata ajatonta rakentamisviisautta

Naulan kantaan -keskustelujaksot ovat olleet minulle kahden viime vuoden aikana rakennetun ympäristön ymmärtämisen ja oivaltamisen korkeakoulua. On ollut..

Lue lisää
Puolet putkiremontin kustannuksista määritetään jo tarveselvitysvaiheessa
Sakari Linnavuori / 10.12.2021

Puolet putkiremontin kustannuksista määritetään jo tarveselvitysvaiheessa

Mistä ja miten putkiremontin hinta muodostuu? Lähdetään liikkeelle siitä, kun taloyhtiö ryhtyy tekemään tarveselvitystä eli kartoittamaan, mitkä kohdat..

Lue lisää
Kestävä kehitys luo uutta liiketoimintaa rakennus- ja kiinteistöalalle – sääntely uhkaa laahata perässä
Ahti Rantonen / 30.11.2021

Kestävä kehitys luo uutta liiketoimintaa rakennus- ja kiinteistöalalle – sääntely uhkaa laahata perässä

Tausta. Rakennetun ympäristön osuus Rakennusteollisuuden mukaan:

Lue lisää
PAH-yhdistepitoiset materiaalit historiallisissa rakenteissa
PAH-tutkimushanke / 21.10.2021

PAH-yhdistepitoiset materiaalit historiallisissa rakenteissa

Vanhemmat perinteiset rakenteet

Perinteiset rakennusmateriaalit ovat olleet pääosin luonnollisia ja hengittäviä materiaaleja. Tutut ja turvalliset..

Lue lisää
4 vinkkiä kiinteistön turvallisuuden ja turvajärjestelmien parantamiseen
Janne Noponen / 13.09.2021

4 vinkkiä kiinteistön turvallisuuden ja turvajärjestelmien parantamiseen

Kiinteistön turvallisuusjärjestelmiä pidetään pahimmillaan pelkkänä menoeränä. Se ei ole yllätys sillä usein järjestelmät ovat hankalia ylläpitää eivätkä..

Lue lisää