Harmaat pääomat

Olemme viime kesästä saakka eläneet uutisvirrassa, jossa yhdistyneen Euroopan läpi on virrannut inhimillistä pääomaa. Osa pääomasta on hukkunut Välimeren aaltoihin saavuttamatta määränpäätänsä. Osa on pysäytetty kiihtyvällä tahdilla nousevien raja-aitojen taakse. Hurjimmat käyttävät kyynelkaasua ja pamppuja pääomavirran ehkäisemiseen. Maltillisemmat määränpäät pyrkivät erilaisin neuvotteluin eliminoimaan liiallisten pääomien saapumista. Iso osa palautetaan lähtöpisteeseen.


Pääomaa Pohjolan perukoille

Pieni osa pääomasta on jatkanut kulkuaan aina tänne Pohjolan hyytäville perukoille saakka. Osa pääomasta on tullut tänne jäädäkseen. Tänne meidän Suomeen, jossa jo pitkään on ollut huoli pääomamme riittävyydestä. Pääomapulaa koemme erityisesti mm. sote-henkilöstöstä, siivoojista, erilaisista ammattimiehistä, rakennusmestareista, suunnittelijoista, marjanpoimijoista jne… Olemme myös huolissamme pärjäämisestämme, kansainvälisestä kilpailukyvystämme, suurten ikäluokkien eläköitymisestä, sairaiden ja vanhustenhoidosta, teollisuutemme alasajosta ja rakennemuutoksesta, maahanmuutosta ynnä muusta, lista on pitkä.

Olemme avarakatseisuudessamme hyväksyneet thaimaalaiset metsiimme, monikulttuuriset rakennustyömaillemme ja suomen kieltä vielä osaamattomat siivoojiksi tai hierojiksi – laiskuuttammeko? Olemme suvainneet hoitajiksi, lääkäreiksi ja hammaslääkäreiksi terveyskeskuksiin Tatjanat ja Husseinit – osaamispulaako? Jalkapallossa ”Huuhkajien” miehistössä vierasmaalaiset nimet alkavat olla jo enemmistönä – taitavuuttako? Yleisurheilussa mitä vieraampi nimi, sitä todennäköisempi mitali – motivaatiotako?

Hämmästyttävän usein kohtaamisissa em. pääomien suomen kieli on sujuvaa. Eikö meillä olekaan maailman vaikein kieli, jota ulkomaalaisten on mahdotonta oppia? Omaa mieltäni virkisti taannoin eräällä isolla rakennustyömaalla iloinen tervehdys: ”Mitäs heimopäälliköt!” Tervehdyksen lausui muuan työmaan lumia luonut iloinen kansainvälinen pääoma jäisen ”high five” -tumpun saattelemana.


Voittajat hankkivat ja sijoittavat pääomia

Pääomia on siis tullut riesaksemme, kustannettavaksemme, tutustuttavaksemme, hyväksyttäväksemme ja hyödynnettäväksemme. Missäköhän suvaitsevaisuuden vaiheessa suunnitteluliiketoiminnan uudelleenresursointi voisi olla? No ainakin tarjontaa olisi. Taannoisen rekrytointi-ilmoituksemme hakijoista noin puolet oli muita kuin paljasjalkaisia suomalais-ugrilaisia. Oli venäläisiä emigrantteja, irakilaisia ydinvoimainsinöörejä, insinööritieteiden osaajia Latviasta, Kiinasta, Nepalista jne.; kokemustausta ja kielitaito vaihtelevaa. Aktiivisimmat hakemuksensa perään soittelijat olivat kansainvälistaustaisia, motivaatiota heillä riittää.

Ammattilehdissä esiintyvä aika-ajoin epätoivoiseltakin vaikuttava pääomien metsästys on päällä. Suunnittelualakin hakee osaajia, verkostoja ja erilaisia kumppanuuksia tulevaisuuden palvelukykynsä turvaamiseksi. Globalisoituva ja nopeasti digitalisoituva ”pienenevä” maailma tuo uudenlaiset pääomaverkostot lähellemme. Osaammeko me johtaa niitä? Voittajia tulevat olemaan ne, jotka kykenevät hyödyntämään saatavilla olevaa pääomatarjontaa ennakkoluulottomasti ja tehokkaasti. Riittävätkö meidän asenteemme ja motivaatiomme tähän?

Moniulotteista pääomakysymystä pohtiessani mieleeni muistuikin peruskoulun aikainen kirjoituskilpailu, jonka aiheena oli ”Ihminen 2100-luvulla”. Tuo kirjoitukseni kolmen vuosikymmenen takaa jäi mieleeni, koska punastellen jouduin myös lukemaan tarinani koulun aamunavauksessa. Päätelmäni aiheeseen oli, että ihminen on 2100-luvulla väriltään tumman, keltaisen ja vaalean rodun sekoitus, eli harmaa ja silmät ovat hieman vinot. Ehkäpä tulevaisuuden inhimillinen pääoma näyttää tältä?

 

Petri Lento
liiketoimintajohtaja
Vahanen Oy

   

Tilaa Vahasen blogitekstit sähköpostiisi

Miksi rakennuksiemme korjauksista ei päätetä faktojen perusteella?
Arto Toorikka / 25.02.2020

Miksi rakennuksiemme korjauksista ei päätetä faktojen perusteella?

Miksi rakennusten kuntoa ja korjaustarpeita ei tunneta?

Lue lisää
Arvokiinteistön ikkunoiden uusiminen ”vanhan mallin mukaisesti” vaatii onnistuakseen ammattitaitoista suunnittelua
Piritta Hannula / 19.02.2020

Arvokiinteistön ikkunoiden uusiminen ”vanhan mallin mukaisesti” vaatii onnistuakseen ammattitaitoista suunnittelua

Arkkitehdin merkintöjä korjaustyömaalta osa 2. Tutustu myös ensimmäiseen osaan "Välipohjien tyhjentäminen vanhoissa arvotaloissa".

Vielä muutama vuosi..

Lue lisää
Mitä rakennushankkeen valvoja tekee ja mikä on hänen roolinsa?
Anne Pursiainen / 28.01.2020

Mitä rakennushankkeen valvoja tekee ja mikä on hänen roolinsa?

Rakennushankkeelle nimetään valvoja kullekin erikoisalalle (pää-, rakennus-, LVI- ja sähkövalvoja). Päävalvoja laati valvontasuunnitelman, jonka mukaan..

Lue lisää
Vihdoinkin rauhoittelevaa sisäilmaviestintää valtakunnassa
Sami Niemi / 19.12.2019

Vihdoinkin rauhoittelevaa sisäilmaviestintää valtakunnassa

Vuoden 2013 Sisäilmastoseminaariesityksessäni julistin, että ”Sisäilma-asioihin tarvitaan uutta otetta”. 2015 Vahanen alkoi julkaisemaan henkilöstön..

Lue lisää
Tiedä mitä tilaat, kun tilaat remontin hankesuunnittelun
Paavo Tapioharju / 16.12.2019

Tiedä mitä tilaat, kun tilaat remontin hankesuunnittelun

Markkinoilla liikkuu ihmeen edullisia tarjouksia putkiremontin tai muun remontin hankesuunnittelusta. Jos tarjous on poikkeuksellisen halpa, siihen on..

Lue lisää
Välipohjien tyhjentäminen vanhoissa arvotaloissa
Piritta Hannula / 20.08.2019

Välipohjien tyhjentäminen vanhoissa arvotaloissa

Arkkitehdin merkintöjä korjaustyömaalta, osa 1:

Lue lisää