Harmaat pääomat

Olemme viime kesästä saakka eläneet uutisvirrassa, jossa yhdistyneen Euroopan läpi on virrannut inhimillistä pääomaa. Osa pääomasta on hukkunut Välimeren aaltoihin saavuttamatta määränpäätänsä. Osa on pysäytetty kiihtyvällä tahdilla nousevien raja-aitojen taakse. Hurjimmat käyttävät kyynelkaasua ja pamppuja pääomavirran ehkäisemiseen. Maltillisemmat määränpäät pyrkivät erilaisin neuvotteluin eliminoimaan liiallisten pääomien saapumista. Iso osa palautetaan lähtöpisteeseen.


Pääomaa Pohjolan perukoille

Pieni osa pääomasta on jatkanut kulkuaan aina tänne Pohjolan hyytäville perukoille saakka. Osa pääomasta on tullut tänne jäädäkseen. Tänne meidän Suomeen, jossa jo pitkään on ollut huoli pääomamme riittävyydestä. Pääomapulaa koemme erityisesti mm. sote-henkilöstöstä, siivoojista, erilaisista ammattimiehistä, rakennusmestareista, suunnittelijoista, marjanpoimijoista jne… Olemme myös huolissamme pärjäämisestämme, kansainvälisestä kilpailukyvystämme, suurten ikäluokkien eläköitymisestä, sairaiden ja vanhustenhoidosta, teollisuutemme alasajosta ja rakennemuutoksesta, maahanmuutosta ynnä muusta, lista on pitkä.

Olemme avarakatseisuudessamme hyväksyneet thaimaalaiset metsiimme, monikulttuuriset rakennustyömaillemme ja suomen kieltä vielä osaamattomat siivoojiksi tai hierojiksi – laiskuuttammeko? Olemme suvainneet hoitajiksi, lääkäreiksi ja hammaslääkäreiksi terveyskeskuksiin Tatjanat ja Husseinit – osaamispulaako? Jalkapallossa ”Huuhkajien” miehistössä vierasmaalaiset nimet alkavat olla jo enemmistönä – taitavuuttako? Yleisurheilussa mitä vieraampi nimi, sitä todennäköisempi mitali – motivaatiotako?

Hämmästyttävän usein kohtaamisissa em. pääomien suomen kieli on sujuvaa. Eikö meillä olekaan maailman vaikein kieli, jota ulkomaalaisten on mahdotonta oppia? Omaa mieltäni virkisti taannoin eräällä isolla rakennustyömaalla iloinen tervehdys: ”Mitäs heimopäälliköt!” Tervehdyksen lausui muuan työmaan lumia luonut iloinen kansainvälinen pääoma jäisen ”high five” -tumpun saattelemana.


Voittajat hankkivat ja sijoittavat pääomia

Pääomia on siis tullut riesaksemme, kustannettavaksemme, tutustuttavaksemme, hyväksyttäväksemme ja hyödynnettäväksemme. Missäköhän suvaitsevaisuuden vaiheessa suunnitteluliiketoiminnan uudelleenresursointi voisi olla? No ainakin tarjontaa olisi. Taannoisen rekrytointi-ilmoituksemme hakijoista noin puolet oli muita kuin paljasjalkaisia suomalais-ugrilaisia. Oli venäläisiä emigrantteja, irakilaisia ydinvoimainsinöörejä, insinööritieteiden osaajia Latviasta, Kiinasta, Nepalista jne.; kokemustausta ja kielitaito vaihtelevaa. Aktiivisimmat hakemuksensa perään soittelijat olivat kansainvälistaustaisia, motivaatiota heillä riittää.

Ammattilehdissä esiintyvä aika-ajoin epätoivoiseltakin vaikuttava pääomien metsästys on päällä. Suunnittelualakin hakee osaajia, verkostoja ja erilaisia kumppanuuksia tulevaisuuden palvelukykynsä turvaamiseksi. Globalisoituva ja nopeasti digitalisoituva ”pienenevä” maailma tuo uudenlaiset pääomaverkostot lähellemme. Osaammeko me johtaa niitä? Voittajia tulevat olemaan ne, jotka kykenevät hyödyntämään saatavilla olevaa pääomatarjontaa ennakkoluulottomasti ja tehokkaasti. Riittävätkö meidän asenteemme ja motivaatiomme tähän?

Moniulotteista pääomakysymystä pohtiessani mieleeni muistuikin peruskoulun aikainen kirjoituskilpailu, jonka aiheena oli ”Ihminen 2100-luvulla”. Tuo kirjoitukseni kolmen vuosikymmenen takaa jäi mieleeni, koska punastellen jouduin myös lukemaan tarinani koulun aamunavauksessa. Päätelmäni aiheeseen oli, että ihminen on 2100-luvulla väriltään tumman, keltaisen ja vaalean rodun sekoitus, eli harmaa ja silmät ovat hieman vinot. Ehkäpä tulevaisuuden inhimillinen pääoma näyttää tältä?

 

Petri Lento
liiketoimintajohtaja
Vahanen Oy

   

Tilaa Vahasen blogitekstit sähköpostiisi

Purkava uusrakentaminen edellyttää entistä tarkempaa ja selkeämpää suunnittelua
Tuomas Johansson / 21.03.2019

Purkava uusrakentaminen edellyttää entistä tarkempaa ja selkeämpää suunnittelua

Purkavaa lisä- eli uusrakentamista helpottava asunto-osakeyhtiölain muutos astui voimaan 1.3.2019. Yhtiökokous voi nyt tietyin ehdoin päättää..

Lue lisää
5 tapaa pilata taloyhtiön putkiremontti
Kirsi Kauhanen / 21.03.2019

5 tapaa pilata taloyhtiön putkiremontti

Kirsi Kauhasella on 30 vuoden kokemus rakennusalalta. Hän on ollut mukana kymmenissä putkiremonttihankkeissa ja niiden eri työvaiheissa..

Lue lisää
Mahdollisuudet lisärakentamiseen kannattaa selvittää hyvissä ajoin ennen peruskorjausta
Tuomas Johansson / 04.03.2019

Mahdollisuudet lisärakentamiseen kannattaa selvittää hyvissä ajoin ennen peruskorjausta

Lisärakentaminen on uusi mahdollisuus, josta taloyhtiöt ovat pikkuhiljaa alkaneet kiinnostumaan. Lisärakentamismahdollisuuksien selvittäminen on..

Lue lisää
Remontissa ei kannata säästää asumismukavuuteen ja turvallisuuteen vaikuttavissa asioissa
Tenho Palmroth / 05.12.2018

Remontissa ei kannata säästää asumismukavuuteen ja turvallisuuteen vaikuttavissa asioissa

Vaikka omia asuntoja remontoidaan ahkerasti ajan mieltymysten mukaan, harvalla osakkaalla on laaja-alaista kokemusta taloyhtiön linjasaneerauksesta...

Lue lisää
Olen onnellinen - olen tuottava!
Merja Pohjonen / 03.12.2018

Olen onnellinen - olen tuottava!

Onnellisuus työpaikalla ei ole itsestäänselvyys. Kyllä, totesin sen aivan itse jokin aika sitten ollessani työsuojeluvaltuutettujen koulutuksessa talon..

Lue lisää
Näin onnistut taloyhtiön korjaushankkeessa
Timo Suhonen / 26.11.2018

Näin onnistut taloyhtiön korjaushankkeessa

Täyttääkö taloyhtiösi vuosia, pyöreitä peräti? Rakennukset vanhenevat vääjäämättä, niin kuin me kaikki, ja tarvitsevat ikänsä mukaista huoltoa...

Lue lisää