Harmaat pääomat

Olemme viime kesästä saakka eläneet uutisvirrassa, jossa yhdistyneen Euroopan läpi on virrannut inhimillistä pääomaa. Osa pääomasta on hukkunut Välimeren aaltoihin saavuttamatta määränpäätänsä. Osa on pysäytetty kiihtyvällä tahdilla nousevien raja-aitojen taakse. Hurjimmat käyttävät kyynelkaasua ja pamppuja pääomavirran ehkäisemiseen. Maltillisemmat määränpäät pyrkivät erilaisin neuvotteluin eliminoimaan liiallisten pääomien saapumista. Iso osa palautetaan lähtöpisteeseen.


Pääomaa Pohjolan perukoille

Pieni osa pääomasta on jatkanut kulkuaan aina tänne Pohjolan hyytäville perukoille saakka. Osa pääomasta on tullut tänne jäädäkseen. Tänne meidän Suomeen, jossa jo pitkään on ollut huoli pääomamme riittävyydestä. Pääomapulaa koemme erityisesti mm. sote-henkilöstöstä, siivoojista, erilaisista ammattimiehistä, rakennusmestareista, suunnittelijoista, marjanpoimijoista jne… Olemme myös huolissamme pärjäämisestämme, kansainvälisestä kilpailukyvystämme, suurten ikäluokkien eläköitymisestä, sairaiden ja vanhustenhoidosta, teollisuutemme alasajosta ja rakennemuutoksesta, maahanmuutosta ynnä muusta, lista on pitkä.

Olemme avarakatseisuudessamme hyväksyneet thaimaalaiset metsiimme, monikulttuuriset rakennustyömaillemme ja suomen kieltä vielä osaamattomat siivoojiksi tai hierojiksi – laiskuuttammeko? Olemme suvainneet hoitajiksi, lääkäreiksi ja hammaslääkäreiksi terveyskeskuksiin Tatjanat ja Husseinit – osaamispulaako? Jalkapallossa ”Huuhkajien” miehistössä vierasmaalaiset nimet alkavat olla jo enemmistönä – taitavuuttako? Yleisurheilussa mitä vieraampi nimi, sitä todennäköisempi mitali – motivaatiotako?

Hämmästyttävän usein kohtaamisissa em. pääomien suomen kieli on sujuvaa. Eikö meillä olekaan maailman vaikein kieli, jota ulkomaalaisten on mahdotonta oppia? Omaa mieltäni virkisti taannoin eräällä isolla rakennustyömaalla iloinen tervehdys: ”Mitäs heimopäälliköt!” Tervehdyksen lausui muuan työmaan lumia luonut iloinen kansainvälinen pääoma jäisen ”high five” -tumpun saattelemana.


Voittajat hankkivat ja sijoittavat pääomia

Pääomia on siis tullut riesaksemme, kustannettavaksemme, tutustuttavaksemme, hyväksyttäväksemme ja hyödynnettäväksemme. Missäköhän suvaitsevaisuuden vaiheessa suunnitteluliiketoiminnan uudelleenresursointi voisi olla? No ainakin tarjontaa olisi. Taannoisen rekrytointi-ilmoituksemme hakijoista noin puolet oli muita kuin paljasjalkaisia suomalais-ugrilaisia. Oli venäläisiä emigrantteja, irakilaisia ydinvoimainsinöörejä, insinööritieteiden osaajia Latviasta, Kiinasta, Nepalista jne.; kokemustausta ja kielitaito vaihtelevaa. Aktiivisimmat hakemuksensa perään soittelijat olivat kansainvälistaustaisia, motivaatiota heillä riittää.

Ammattilehdissä esiintyvä aika-ajoin epätoivoiseltakin vaikuttava pääomien metsästys on päällä. Suunnittelualakin hakee osaajia, verkostoja ja erilaisia kumppanuuksia tulevaisuuden palvelukykynsä turvaamiseksi. Globalisoituva ja nopeasti digitalisoituva ”pienenevä” maailma tuo uudenlaiset pääomaverkostot lähellemme. Osaammeko me johtaa niitä? Voittajia tulevat olemaan ne, jotka kykenevät hyödyntämään saatavilla olevaa pääomatarjontaa ennakkoluulottomasti ja tehokkaasti. Riittävätkö meidän asenteemme ja motivaatiomme tähän?

Moniulotteista pääomakysymystä pohtiessani mieleeni muistuikin peruskoulun aikainen kirjoituskilpailu, jonka aiheena oli ”Ihminen 2100-luvulla”. Tuo kirjoitukseni kolmen vuosikymmenen takaa jäi mieleeni, koska punastellen jouduin myös lukemaan tarinani koulun aamunavauksessa. Päätelmäni aiheeseen oli, että ihminen on 2100-luvulla väriltään tumman, keltaisen ja vaalean rodun sekoitus, eli harmaa ja silmät ovat hieman vinot. Ehkäpä tulevaisuuden inhimillinen pääoma näyttää tältä?

 

Petri Lento
liiketoimintajohtaja
Vahanen Oy

    

Tilaa Vahasen blogitekstit sähköpostiisi

Miksi asuinrakennuksia ei huolleta yhtä ahkerasti kuin autoa?
Joni Pirhonen / 16.09.2018

Miksi asuinrakennuksia ei huolleta yhtä ahkerasti kuin autoa?

Maali hilseilee, rappaus lohkeilee ja tiilet putoilevat. Suomen asuinrakennuskanta on verrattain heikossa hapessa. Tämä siitäkin huolimatta, että..

Lue lisää
Sisäilmaongelmia vai median mörköjä
Arto Toorikka / 05.09.2018

Sisäilmaongelmia vai median mörköjä

Iltapäivälehtien lööpeistä tai vaikkapa YLEnkään uutisista ei useinkaan saa lukea hienosti toteutetuista rakennushankkeista (vaikka niitäkin on)...

Lue lisää
”Ongelma-alueen” maine paranee asukkaiden tiiviillä yhteistyöllä
Jari Matikainen / 04.09.2018

”Ongelma-alueen” maine paranee asukkaiden tiiviillä yhteistyöllä

Helsingin Kontulan ongelmana on alueen rakentamisesta lähtien ollut huono maine ja asuntojen suoranainen polkumyynti. Asuinalueemme ei ole..

Lue lisää
Rakennuksen perusparannus ja paloturvallisuus
Mikael Siitonen / 29.06.2018

Rakennuksen perusparannus ja paloturvallisuus

Rakennuksen perusparannuksessa tulee paloturvallisuuden osalta säilyttää vähintään olemassa oleva turvallisuustaso ja parantaa sitä olemassa olevan..

Lue lisää
Mitä sinun tulee tietää uudesta rakennusten paloturvallisuuden asetuksesta ja sen vaikutuksista poistumisturvallisuuteen?
Mikael Siitonen / 28.05.2018

Mitä sinun tulee tietää uudesta rakennusten paloturvallisuuden asetuksesta ja sen vaikutuksista poistumisturvallisuuteen?

Rakennuksen poistumisturvallisuusjärjestelyt ovat osa rakennuksen turvallisuutta ja käytettävyyttä sen käyttötavasta riippumatta. Lisäksi..

Lue lisää
Sisäilmaongelmaisen rakennuksen korjaustapojen valinta tutkimusten ja elinkaaritarkastelujen perusteella
Arto Toorikka / 03.05.2018

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen korjaustapojen valinta tutkimusten ja elinkaaritarkastelujen perusteella

Kun keskustelen muulla kuin rakennusalalla toimivien henkilöiden kanssa sisäilmaongelmaisen rakennuksen eri korjaustoimenpidevaihtoehtojen..

Lue lisää