Luottamus oikeuslaitokseemme horjuu – vai onko jo romahtanut?

90-luvulla sisäilmaongelmista valittavat ihmiset leimattiin ”vaikeiksi”, joilla ei ollut kaikki kotona. Noista vuosista alan tietämys, ymmärrys ja osaaminen on kehittynyt harppauksin.  Tänä päivänä voimme ehkä jopa väittää, että Suomessa on alan kansainvälistä huippuosaamista.  Sisäilma-, kosteus- ja homeongelmien syiden ja seurausten ymmärtäminen vaatii laaja-alaista teoreettista ja käytännön ymmärrystä rakennusten kokonaistoiminnasta, sekä syvällistä osaamista rakennusfysikaalisesta toiminnasta – osaamista, jonka mittaaminen on vaikeaa.

Viimeisen vuosikymmenen aikana media on nostanut rakennusten kosteus- ja homeongelmat jokaisen kuluttajan tietoisuuteen, eikä sairastuneita enää leimata.  Tietoisuuden kasvaessa myös herkkyys lähteä ratkomaan erimielisyyksiä oikeusteitse vaikkapa kiinteistökaupoissa on lisääntynyt merkittävästi.  Millä osaamisella ja ymmärryksellä oikeuslaitos riitoja ratkaisee ja mihin päätökset pohjautuvat?

Sisäilmaongelmissa on usein kysymys hyvinkin komplisoidusta kokonaisuudesta: ilmanvaihdosta ja sen painesuhteiden muutoksista, minkä seurauksena epäpuhtaudet lähtevät liikkeelle, rakennusmateriaalien ja irtaimiston päästöistä esim. kosteuden vaikutuksesta, yleisimmin kohonneesta kosteuspitoisuudesta ja toisaalta kemiallisista reaktioista kohonneen kosteuden seurauksena, sekä poikkeuksellisen kosteuden aiheuttamasta mikrobikasvustosta.  Ongelmien syiden ymmärtäminen ja korjausratkaisuiden toimivuuden arviointi edellyttää siten rakennusalan perinteiseen osaamiseen nähden aivan uudenlaista poikkitieteellistä lähestymistä, kokonaisuuden ymmärtämistä ja hallintaa.

Tarkasteltaessa sekä käräjä- että hovioikeuden ratkaisuja yleensäkin rakennus- ja kiinteistöalan riidoissa, mutta varsinkin kiinteistökauppoihin liittyvissä riidoissa, ei voi olla kiinnittämättä huomiota siihen minkälaiseen argumentointiin ja todisteluun päätökset pohjautuvat.  Vain harvassa tapauksessa oikeus on itse kutsunut ulkopuolisia asiantuntijoita kuultavaksi, ja usein näissäkin tapauksissa asiantuntijan näkemys on sivuutettu tuomion perusteissa. Usein asiantuntijatodistajat ovat riidan osapuolten itsensä kutsumia ”soveltuvia” asiantuntijoita.  Soveltuvuus valitettavan usein tarkoittaa sitä, että todistaja lähtee subjektiivisesti ajamaan päämiehensä asiaa unohtaen roolinsa riippumattomana objektiivisena asiantuntijana.  Markkinoilla on hyvinkin tiedossa keneltä on saatavissa minkäkinlainen todistajanlausunto ja mitä näkemystä hän edustaa: mikrobiologiaa, asumisterveyttä, perusrakennustekniikkaa jne. Kokonaisuuden arviointiin kykeneviä asiantuntijoita on maassamme edelleen valitettavan harvassa.

Oikeuslaitokselta tulee edellyttää ongelmien syiden kokonaisvaltaista ymmärrystä asian objektiiviseksi arvioimiseksi.  Tuota täydellistä ymmärrystä tuskin voimme edellyttää käräjätuomareilta, joten mihin näyttöön tuomiot voivat pohjautua.  Joissain tapauksissa on nähtävissä, että inhimillinen tekijä, myötätunto, on tuomiolauseessa ohittanut asiantuntijatodistelun, joka on sivuutettu ehkä täysin.  Kuinka monta taloudellista katastrofia tuo onkaan aiheuttanut ja kuinka moni on saavuttanut perusteetonta taloudellista hyötyä.

Kiinteistö- ja rakennusalalla on yhteinen haaste oikeuslaitoksemme kanssa: miten ja kenen toimesta rakentaa kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen pohjautuva objektiivinen näyttö riitatilanteissa, joissa on kysymys poikkitieteellisesti haastavista kosteus- ja homeongelmaisista kiinteistöistä?

 

 

    

Tilaa Vahasen blogitekstit sähköpostiisi

Mitä sinun tulee tietää uudesta rakennusten paloturvallisuuden asetuksesta ja sen vaikutuksista poistumisturvallisuuteen?
Mikael Siitonen / 28.05.2018

Mitä sinun tulee tietää uudesta rakennusten paloturvallisuuden asetuksesta ja sen vaikutuksista poistumisturvallisuuteen?

Rakennuksen poistumisturvallisuusjärjestelyt ovat osa rakennuksen turvallisuutta ja käytettävyyttä sen käyttötavasta riippumatta. Lisäksi..

Lue lisää
Sisäilmaongelman syiden etsimisestä ja korjaamisesta suojelukohteissa - olisiko toimintatavoista esimerkiksi muihinkin rakennuksiin?
Anu Laurila / 27.03.2018

Sisäilmaongelman syiden etsimisestä ja korjaamisesta suojelukohteissa - olisiko toimintatavoista esimerkiksi muihinkin rakennuksiin?

Sisäilmaongelma ei ole oma erillinen vaurionsa, vaan seurausta jostain muusta vauriosta. Se ei myöskään yleensä kehity hetkessä, vaan ongelman..

Lue lisää
Rakennuksen laajentamisessa on riskejä, mutta niitä voidaan välttää
Timo Hautalampi / 21.03.2018

Rakennuksen laajentamisessa on riskejä, mutta niitä voidaan välttää

Usein rakennuksen laajentamisen yhteydessä vanhat ulkoseinät jätetään joko sellaisenaan tai pienin muutoksin väliseiniksi. Tällöin rakenteet, jotka..

Lue lisää
Suunnittelijalla on velvollisuus ymmärtää kokonaisuus
Asko Laune / 24.01.2018

Suunnittelijalla on velvollisuus ymmärtää kokonaisuus

Kumpi on tärkeämpi, menetelmä vai lopputulos? Tämän vuoden alusta voimaan tulleen rakentamismääräyskokoelman Terveellisyys-osan* myötä..

Lue lisää
Yksi kaikkien puolesta vai kaikki yhden puolesta?
Pasi Parviainen / 11.01.2018

Yksi kaikkien puolesta vai kaikki yhden puolesta?

Olemme onnekkaita, kun saamme asua Suomessa! Ympäristöämme kehitetään aktiivisesti, jopa ihmisiä kuunnellen. Alueiden kehittyminen näkyy mm...

Lue lisää
Miksi sisäilma-asioissa aina liioitellaan?
Sami Niemi / 01.12.2017

Miksi sisäilma-asioissa aina liioitellaan?

Olen yli 20 vuoden ajan toiminut sisäilman laatuun liittyvien asioiden parissa ja mielestäni varsin hyvin pärjännyt hyvinkin haastavissa paikoissa..

Lue lisää