Luottamus oikeuslaitokseemme horjuu – vai onko jo romahtanut?

90-luvulla sisäilmaongelmista valittavat ihmiset leimattiin ”vaikeiksi”, joilla ei ollut kaikki kotona. Noista vuosista alan tietämys, ymmärrys ja osaaminen on kehittynyt harppauksin.  Tänä päivänä voimme ehkä jopa väittää, että Suomessa on alan kansainvälistä huippuosaamista.  Sisäilma-, kosteus- ja homeongelmien syiden ja seurausten ymmärtäminen vaatii laaja-alaista teoreettista ja käytännön ymmärrystä rakennusten kokonaistoiminnasta, sekä syvällistä osaamista rakennusfysikaalisesta toiminnasta – osaamista, jonka mittaaminen on vaikeaa.

Viimeisen vuosikymmenen aikana media on nostanut rakennusten kosteus- ja homeongelmat jokaisen kuluttajan tietoisuuteen, eikä sairastuneita enää leimata.  Tietoisuuden kasvaessa myös herkkyys lähteä ratkomaan erimielisyyksiä oikeusteitse vaikkapa kiinteistökaupoissa on lisääntynyt merkittävästi.  Millä osaamisella ja ymmärryksellä oikeuslaitos riitoja ratkaisee ja mihin päätökset pohjautuvat?

Sisäilmaongelmissa on usein kysymys hyvinkin komplisoidusta kokonaisuudesta: ilmanvaihdosta ja sen painesuhteiden muutoksista, minkä seurauksena epäpuhtaudet lähtevät liikkeelle, rakennusmateriaalien ja irtaimiston päästöistä esim. kosteuden vaikutuksesta, yleisimmin kohonneesta kosteuspitoisuudesta ja toisaalta kemiallisista reaktioista kohonneen kosteuden seurauksena, sekä poikkeuksellisen kosteuden aiheuttamasta mikrobikasvustosta.  Ongelmien syiden ymmärtäminen ja korjausratkaisuiden toimivuuden arviointi edellyttää siten rakennusalan perinteiseen osaamiseen nähden aivan uudenlaista poikkitieteellistä lähestymistä, kokonaisuuden ymmärtämistä ja hallintaa.

Tarkasteltaessa sekä käräjä- että hovioikeuden ratkaisuja yleensäkin rakennus- ja kiinteistöalan riidoissa, mutta varsinkin kiinteistökauppoihin liittyvissä riidoissa, ei voi olla kiinnittämättä huomiota siihen minkälaiseen argumentointiin ja todisteluun päätökset pohjautuvat.  Vain harvassa tapauksessa oikeus on itse kutsunut ulkopuolisia asiantuntijoita kuultavaksi, ja usein näissäkin tapauksissa asiantuntijan näkemys on sivuutettu tuomion perusteissa. Usein asiantuntijatodistajat ovat riidan osapuolten itsensä kutsumia ”soveltuvia” asiantuntijoita.  Soveltuvuus valitettavan usein tarkoittaa sitä, että todistaja lähtee subjektiivisesti ajamaan päämiehensä asiaa unohtaen roolinsa riippumattomana objektiivisena asiantuntijana.  Markkinoilla on hyvinkin tiedossa keneltä on saatavissa minkäkinlainen todistajanlausunto ja mitä näkemystä hän edustaa: mikrobiologiaa, asumisterveyttä, perusrakennustekniikkaa jne. Kokonaisuuden arviointiin kykeneviä asiantuntijoita on maassamme edelleen valitettavan harvassa.

Oikeuslaitokselta tulee edellyttää ongelmien syiden kokonaisvaltaista ymmärrystä asian objektiiviseksi arvioimiseksi.  Tuota täydellistä ymmärrystä tuskin voimme edellyttää käräjätuomareilta, joten mihin näyttöön tuomiot voivat pohjautua.  Joissain tapauksissa on nähtävissä, että inhimillinen tekijä, myötätunto, on tuomiolauseessa ohittanut asiantuntijatodistelun, joka on sivuutettu ehkä täysin.  Kuinka monta taloudellista katastrofia tuo onkaan aiheuttanut ja kuinka moni on saavuttanut perusteetonta taloudellista hyötyä.

Kiinteistö- ja rakennusalalla on yhteinen haaste oikeuslaitoksemme kanssa: miten ja kenen toimesta rakentaa kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen pohjautuva objektiivinen näyttö riitatilanteissa, joissa on kysymys poikkitieteellisesti haastavista kosteus- ja homeongelmaisista kiinteistöistä?

 

 

   

Tilaa Vahasen blogitekstit sähköpostiisi

Vihdoinkin rauhoittelevaa sisäilmaviestintää valtakunnassa
Sami Niemi / 19.12.2019

Vihdoinkin rauhoittelevaa sisäilmaviestintää valtakunnassa

Vuoden 2013 Sisäilmastoseminaariesityksessäni julistin, että ”Sisäilma-asioihin tarvitaan uutta otetta”. 2015 Vahanen alkoi julkaisemaan henkilöstön..

Lue lisää
Akustiikan tarkoitusta etsimässä
Ville Veijanen / 26.06.2019

Akustiikan tarkoitusta etsimässä

Akustiikkatrilogia, osa I:

Lue lisää
Toimitilamuutoksen ja -laajennuksen onnistunut lopputulos on monen tekijän summa
Milla Mikkonen / 11.06.2019

Toimitilamuutoksen ja -laajennuksen onnistunut lopputulos on monen tekijän summa

Toimitilamuutokset ja -laajennukset voivat olla laajuudeltaan ja sisällöltään hyvin erilaisia. Lähtökohtana toimitilamuutokselle on usein tilojen..

Lue lisää
Kiinteistön uusi elämä harkiten ja hallitusti kehittämällä
Antti Pitkänen / 05.06.2019

Kiinteistön uusi elämä harkiten ja hallitusti kehittämällä

Maailma muuttuu ja sen mukana tapamme käyttää rakennuksia. Kiinteistökanta vanhenee, kaupungit tiivistyvät ja kaupunginosat ja alueet muokkautuvat ja..

Lue lisää
Viisi tärppiä vaativaan korjaushankkeeseen
Marko Latvala / 31.05.2019

Viisi tärppiä vaativaan korjaushankkeeseen

Korjaushankkeessa onnistuminen ei tapahdu sattumalta, eikä varsinkaan vaativassa korjaushankkeessa voi luottaa tuuriin. Alla on viisi tärppiä, joista..

Lue lisää
Suomessa rakennetaan ja korjataan sisäilmateknisesti parempia rakennuksia kuin koskaan ikinä missään!
Arto Toorikka / 29.04.2019

Suomessa rakennetaan ja korjataan sisäilmateknisesti parempia rakennuksia kuin koskaan ikinä missään!

Otsikon väitettä on hankala perustella aukottomasti ja toisaalta suomalaisissa rakennuksissa koetaan olevan sisäilmaongelmia enemmän kuin koskaan..

Lue lisää