Miksi lähiökehityshankkeet eivät tavoita taloyhtiöitä?

Samalla asuinalueella asuvien ihmisten toiveet voivat olla yllättävän samankaltaisia: Jos alue on levoton, turvallisuuden tunnetta halutaan parantaa. Asumisen kustannukset halutaan pitää kurissa. Saman alueen asukkaat saattavat myös jakaa monia yhteisöllisyyteen ja palveluntarjontaan liittyviä toiveita. Asuinalueen yhteisen tahtotilan muodostaminen on kuitenkin haastavaa, sillä päätöksenteko tapahtuu lähes poikkeuksetta kiinteistötasolla. Yhdessä taloyhtiössä taas on kymmeniä tai jopa satoja osakkaita, jotka usein kokevat oman kiinteistön (tai jopa asunnon!) ulkopuolelle ulottuvat asuinalueen projektit etäisinä ”jonkun muun” tehtävinä. Samalla osakkaat voivat olla kiinnostuneita suuristakin hankkeista, mikäli he kokevat hyötyvänsä niistä. Aluetason hankkeiden hyötyjä voi kuitenkin olla vaikeaa perustella taloyhtiöiden osakkaille, koska ne syntyvät hitaasti ja ovat mitattavissa viiveellä.

1960- ja 1970-lukujen rakennuskanta vaatii lähivuosina suuria korjauksia. Korjauspäätökset ovat kipeitä erityisesti lähiöiden taloyhtiöissä, joissa julkisivu- ja putkiremonttien hinta on korkea suhteessa asuntojen arvoon. Julkiset toimijat ovat tunnistaneet haasteen ja pyrkivät edistämään suunnitelmallista kiinteistönpitoa asunto-osakeyhtiöissä. Taloyhtiöt ovat kuitenkin yksikköinä niin pieniä, että julkisilla varoilla toteutetut lähiökehityshankkeet eivät usein tavoita niitä. Esimerkiksi Turun kaupunki on organisoinut toimintansa yhdeksän suuralueen mukaan, joissa tekee kehittämiskokeiluja yhdellä kärkialueella (esim. Pansio-Perno). Sinänsä ansiokkaasti organisoitu kehitystoiminta on kokoluokaltaan liian suurta taloyhtiöille ja niiden osakkaille: jos lähiötason hankkeet ovat etäisiä, miten taloyhtiöt voisivat olla mukana noin kymmenen kertaa laajemmassa suuralueen hankkeessa?

Taloyhtiöiden toimijat kaipaisivat henkilökohtaisia kontakteja kaupunkien toimijoihin. Kaupunkien resurssit eivät kuitenkaan riitä kaikkiin lähiöihin jaettaviksi. Muutaman taloyhtiön kokoisia ”minilähiöitä” voi olla yhdessä kaupungissa kymmeniä tai jopa satoja ja asukkaiden yhdenvertaisuusperiaatteen vuoksi kaupunki ei voi suosia yksittäistä aluetta ilman perusteltuja syitä. Rajallisten resurssien kehityshankkeiden vaarana onkin, että kaikille pyritään tarjoamaan jotain, potti hajoaa liian pieniin osiin ja kukaan ei lopulta saa mitään.

Joukossa on voimaa ja monen taloyhtiön ryhmäytyminen olisi kannattavaa. Tämä pätee erityisesti väljästi rakennetuissa ja rakennuskannaltaan samankaltaisissa lähiöissä. Yhteiset suunnitelmat mahdollistavat ryhmäkorjaukset, joiden avulla taloyhtiöt voivat säästää tulevissa korjauksissaan. Kun suuren asukasjoukon toiveet ja tarpeet tunnistetaan, kaupunki voi kohdentaa resurssinsa entistä tehokkaammin. Tieto olisi kiinnostavaa myös liiketoiminnan kannalta: Alueella saattaisi esimerkiksi olla kysyntää mobiileille apteekkipalveluille tai uudelle ravintolalle. Rakennushankkeiden yhdistäminen voi myös synnyttää kookkaita, kaikkien osapuolten kannalta kannattavia urakoita. Mitä jos esimerkiksi lisärakentamisurakka voitaisiin tehdä kuudessa naapuritaloyhtiössä kerralla ja tuottaa entistä paremmin tuloja taloyhtiöille?

Linnea Löytönen tutki Vahaselle tehdyssä gradussaan lähiökehityksen 4P –kumppanuuden (Public-Private-People Partnership) toteuttamisedellytyksiä taloyhtiövaltaisissa lähiöissä. Case-esimerkkinä hänellä oli Härkämäki Turussa. Linnean englanninkielinen gradu on luettavissa osoitteessa:

https://issuu.com/linnealoytonen3/docs/aligning_interests_ma_thesis_loyton

   

Tilaa Vahasen blogitekstit sähköpostiisi

Vihdoinkin rauhoittelevaa sisäilmaviestintää valtakunnassa
Sami Niemi / 19.12.2019

Vihdoinkin rauhoittelevaa sisäilmaviestintää valtakunnassa

Vuoden 2013 Sisäilmastoseminaariesityksessäni julistin, että ”Sisäilma-asioihin tarvitaan uutta otetta”. 2015 Vahanen alkoi julkaisemaan henkilöstön..

Lue lisää
Tiedä mitä tilaat, kun tilaat remontin hankesuunnittelun
Paavo Tapioharju / 16.12.2019

Tiedä mitä tilaat, kun tilaat remontin hankesuunnittelun

Markkinoilla liikkuu ihmeen edullisia tarjouksia putkiremontin tai muun remontin hankesuunnittelusta. Jos tarjous on poikkeuksellisen halpa, siihen on..

Lue lisää
Välipohjien tyhjentäminen vanhoissa arvotaloissa
Piritta Hannula / 20.08.2019

Välipohjien tyhjentäminen vanhoissa arvotaloissa

Arkkitehdin merkintöjä korjaustyömaalta, osa 1:

Lue lisää
Toimitilamuutoksen ja -laajennuksen onnistunut lopputulos on monen tekijän summa
Milla Mikkonen / 11.06.2019

Toimitilamuutoksen ja -laajennuksen onnistunut lopputulos on monen tekijän summa

Toimitilamuutokset ja -laajennukset voivat olla laajuudeltaan ja sisällöltään hyvin erilaisia. Lähtökohtana toimitilamuutokselle on usein tilojen..

Lue lisää
Kiinteistön uusi elämä harkiten ja hallitusti kehittämällä
Antti Pitkänen / 05.06.2019

Kiinteistön uusi elämä harkiten ja hallitusti kehittämällä

Maailma muuttuu ja sen mukana tapamme käyttää rakennuksia. Kiinteistökanta vanhenee, kaupungit tiivistyvät ja kaupunginosat ja alueet muokkautuvat ja..

Lue lisää
Viisi tärppiä vaativaan korjaushankkeeseen
Marko Latvala / 31.05.2019

Viisi tärppiä vaativaan korjaushankkeeseen

Korjaushankkeessa onnistuminen ei tapahdu sattumalta, eikä varsinkaan vaativassa korjaushankkeessa voi luottaa tuuriin. Alla on viisi tärppiä, joista..

Lue lisää