Miksi lähiökehityshankkeet eivät tavoita taloyhtiöitä?

Samalla asuinalueella asuvien ihmisten toiveet voivat olla yllättävän samankaltaisia: Jos alue on levoton, turvallisuuden tunnetta halutaan parantaa. Asumisen kustannukset halutaan pitää kurissa. Saman alueen asukkaat saattavat myös jakaa monia yhteisöllisyyteen ja palveluntarjontaan liittyviä toiveita. Asuinalueen yhteisen tahtotilan muodostaminen on kuitenkin haastavaa, sillä päätöksenteko tapahtuu lähes poikkeuksetta kiinteistötasolla. Yhdessä taloyhtiössä taas on kymmeniä tai jopa satoja osakkaita, jotka usein kokevat oman kiinteistön (tai jopa asunnon!) ulkopuolelle ulottuvat asuinalueen projektit etäisinä ”jonkun muun” tehtävinä. Samalla osakkaat voivat olla kiinnostuneita suuristakin hankkeista, mikäli he kokevat hyötyvänsä niistä. Aluetason hankkeiden hyötyjä voi kuitenkin olla vaikeaa perustella taloyhtiöiden osakkaille, koska ne syntyvät hitaasti ja ovat mitattavissa viiveellä.

1960- ja 1970-lukujen rakennuskanta vaatii lähivuosina suuria korjauksia. Korjauspäätökset ovat kipeitä erityisesti lähiöiden taloyhtiöissä, joissa julkisivu- ja putkiremonttien hinta on korkea suhteessa asuntojen arvoon. Julkiset toimijat ovat tunnistaneet haasteen ja pyrkivät edistämään suunnitelmallista kiinteistönpitoa asunto-osakeyhtiöissä. Taloyhtiöt ovat kuitenkin yksikköinä niin pieniä, että julkisilla varoilla toteutetut lähiökehityshankkeet eivät usein tavoita niitä. Esimerkiksi Turun kaupunki on organisoinut toimintansa yhdeksän suuralueen mukaan, joissa tekee kehittämiskokeiluja yhdellä kärkialueella (esim. Pansio-Perno). Sinänsä ansiokkaasti organisoitu kehitystoiminta on kokoluokaltaan liian suurta taloyhtiöille ja niiden osakkaille: jos lähiötason hankkeet ovat etäisiä, miten taloyhtiöt voisivat olla mukana noin kymmenen kertaa laajemmassa suuralueen hankkeessa?

Taloyhtiöiden toimijat kaipaisivat henkilökohtaisia kontakteja kaupunkien toimijoihin. Kaupunkien resurssit eivät kuitenkaan riitä kaikkiin lähiöihin jaettaviksi. Muutaman taloyhtiön kokoisia ”minilähiöitä” voi olla yhdessä kaupungissa kymmeniä tai jopa satoja ja asukkaiden yhdenvertaisuusperiaatteen vuoksi kaupunki ei voi suosia yksittäistä aluetta ilman perusteltuja syitä. Rajallisten resurssien kehityshankkeiden vaarana onkin, että kaikille pyritään tarjoamaan jotain, potti hajoaa liian pieniin osiin ja kukaan ei lopulta saa mitään.

Joukossa on voimaa ja monen taloyhtiön ryhmäytyminen olisi kannattavaa. Tämä pätee erityisesti väljästi rakennetuissa ja rakennuskannaltaan samankaltaisissa lähiöissä. Yhteiset suunnitelmat mahdollistavat ryhmäkorjaukset, joiden avulla taloyhtiöt voivat säästää tulevissa korjauksissaan. Kun suuren asukasjoukon toiveet ja tarpeet tunnistetaan, kaupunki voi kohdentaa resurssinsa entistä tehokkaammin. Tieto olisi kiinnostavaa myös liiketoiminnan kannalta: Alueella saattaisi esimerkiksi olla kysyntää mobiileille apteekkipalveluille tai uudelle ravintolalle. Rakennushankkeiden yhdistäminen voi myös synnyttää kookkaita, kaikkien osapuolten kannalta kannattavia urakoita. Mitä jos esimerkiksi lisärakentamisurakka voitaisiin tehdä kuudessa naapuritaloyhtiössä kerralla ja tuottaa entistä paremmin tuloja taloyhtiöille?

Linnea Löytönen tutki Vahaselle tehdyssä gradussaan lähiökehityksen 4P –kumppanuuden (Public-Private-People Partnership) toteuttamisedellytyksiä taloyhtiövaltaisissa lähiöissä. Case-esimerkkinä hänellä oli Härkämäki Turussa. Linnean englanninkielinen gradu on luettavissa osoitteessa:

https://issuu.com/linnealoytonen3/docs/aligning_interests_ma_thesis_loyton

   

Tilaa Vahasen blogitekstit sähköpostiisi

Purkava uusrakentaminen edellyttää entistä tarkempaa ja selkeämpää suunnittelua
Tuomas Johansson / 21.03.2019

Purkava uusrakentaminen edellyttää entistä tarkempaa ja selkeämpää suunnittelua

Purkavaa lisä- eli uusrakentamista helpottava asunto-osakeyhtiölain muutos astui voimaan 1.3.2019. Yhtiökokous voi nyt tietyin ehdoin päättää..

Lue lisää
5 tapaa pilata taloyhtiön putkiremontti
Kirsi Kauhanen / 21.03.2019

5 tapaa pilata taloyhtiön putkiremontti

Kirsi Kauhasella on 30 vuoden kokemus rakennusalalta. Hän on ollut mukana kymmenissä putkiremonttihankkeissa ja niiden eri työvaiheissa..

Lue lisää
Mahdollisuudet lisärakentamiseen kannattaa selvittää hyvissä ajoin ennen peruskorjausta
Tuomas Johansson / 04.03.2019

Mahdollisuudet lisärakentamiseen kannattaa selvittää hyvissä ajoin ennen peruskorjausta

Lisärakentaminen on uusi mahdollisuus, josta taloyhtiöt ovat pikkuhiljaa alkaneet kiinnostumaan. Lisärakentamismahdollisuuksien selvittäminen on..

Lue lisää
Remontissa ei kannata säästää asumismukavuuteen ja turvallisuuteen vaikuttavissa asioissa
Tenho Palmroth / 05.12.2018

Remontissa ei kannata säästää asumismukavuuteen ja turvallisuuteen vaikuttavissa asioissa

Vaikka omia asuntoja remontoidaan ahkerasti ajan mieltymysten mukaan, harvalla osakkaalla on laaja-alaista kokemusta taloyhtiön linjasaneerauksesta...

Lue lisää
Näin onnistut taloyhtiön korjaushankkeessa
Timo Suhonen / 26.11.2018

Näin onnistut taloyhtiön korjaushankkeessa

Täyttääkö taloyhtiösi vuosia, pyöreitä peräti? Rakennukset vanhenevat vääjäämättä, niin kuin me kaikki, ja tarvitsevat ikänsä mukaista huoltoa...

Lue lisää
Tarveselvitys kertoo, mitä taloyhtiön pitää tietää sähköautojen latauksesta
Siinto Kangas / 12.10.2018

Tarveselvitys kertoo, mitä taloyhtiön pitää tietää sähköautojen latauksesta

Sähköautoja tulee liikenteeseen koko ajan enemmän, ja tämä aiheuttaa päänvaivaa ja toimenpiteitä myös taloyhtiöille. Tarvitaanko latauspisteitä ja..

Lue lisää