Mitäpä, jos loisimme oikeasti hyvää rakennettua ympäristöä

Elämme muutoksen, tekniikan ja järjestelmien virrassa, keskellä vaihtuvia salasanoja, koodeja ja sähköisiä palveluja. Talomme ovat sertifioituja älytaloja ja rakennusosista löytyy totisen filharmonisia CE-merkintöjä. Arkkitehdit ovat punnertaneet mielikuvituksensa mutkalle saadakseen ainakin lupavalmistelijan ja kaavoittajan hurmaantumaan uusimpaan veistellyn rakennusmassan tulkintaan.

Olemmeko onnellisia? Jos olemme, olemmeko sitä edellä mainitun takia vai siitä huolimatta?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alueellinen tutkimus paljasti vuonna 2014 pohdinnan arvoisia tuloksia: näyttää siltä, että työkykyisyys ja onnellisuus eivät kulje käsi kädessä vaan ehkä jopa toisiaan vastaan! Kiihkeästi urbanisoituvalla pääkaupunkiseudulla oli suorituskykyisintä ja jaksavinta väkeä, mutta onnellisimmat yhteisöt löytyivät pienemmiltä paikkakunnilta, joissa väestötiheys oli alle 2,5 % maamme ennätyslukemista. Eikä se ekologiakaan (Aalto-yliopiston mukaan) välttämättä löydy Manhattanilta.

Nämä tekijät, muutosvauhti, monimutkaisuus, tiheys, aikaansaavuus ja elämän laatu jäivät pyörimään mieleeni pentatonista karusellia ja kiteytyivät vähitellen viiden kohdan arkkitehtuuriohjelmaksi, jota olisi ihan kiinnostavaa soveltaa tosielämäänkin:

  1. Tunnista ja tunnusta nyky-ympäristön arvot! Paikan hengen (genius loci) sisään hengittäminen ja ymmärtäminen ovat onnistumisen lähtökohdat. Usein tämä on tie myös edullisimpiin kiinteistökehitysratkaisuihin, niin tilallisesti kuin taloteknisesti. Joskus tarvitaan vain kahta asiaa:
    1. puhdista pölyt nurkista
    2. oivalla muuttaa asennettasi
  2. Irrottaudu ”väkisin-arkkitehtuurista” ja anna tilaa rakennuksen käyttäjälle! Kestävin arkkitehtuuri kasvaa koruttomasti sisäisestä toiminnasta tervein rakennusfysikaalisin keinoin. Se on ymmärrettävä, uskollinen ja looginen seuralainen, jonka kanssa viihtyy ikänsä – toisin kuin levoton muotiniekka, joka seuraavan sesongin tultua laimenee noloksi. Käyttäjänsä unohtanut arkkitehtuuri jää henkisesti tyhjäksi veistokseksi. Jos haluat mestariksi, hallitse alkeet!
  3. Havainnoi ja harkitse! Kiire tuhoaa; on parempi oppia pienistä virheistä kuin suurista katastrofeista. Mitä suuremmat ympäristökokonaisuudet ovat kyseessä, sitä enemmän tarvitaan harkintaa, seurantaa – ja sitä kuuluisaa kalenteriaikaa. Juuri valmistunut rakennettu ympäristö on kuin vastasyntynyt; vasta kasvu aikuisuuteen käyttäjiensä kautta antaa sille kypsän luonteen.
  4. Tehdään yhdessä! Menkää ihmisten keskelle. Löytäkää se ”niinpä tietenkin!”-oivallus. Pysykää myös läsnä ja oppikaa, mitä kannattaa tehdä seuraavalla kerralla. Keskusteluja voidaan laajentaa ja syventää vaikkapa käyttämällä ennakkoluulottomasti modernia mallinnustekniikkaa – jopa reaaliaikaisesti. Usein toki suttupaperisessio ja kuppilatiima ovat parasta aivoriihityötä.
  5. Seuraa omaatuntoasi! Aina vain rankemmin säännelty rakentamiskulttuuri sisältää vaaran jäädä sinänsä hyvää tarkoittavien määräysten kahleisiin. Kunhan teen niin kuin käsketään, en joudu hankaluuksiin. Tämän myötä suunnittelijan sisäinen imperatiivi ja innovatiivisuus heikkenevät. Älkäämme odottako, että ”joku” luo meille paremman maailman pelisäännöt. Otetaan itse aloite ja perustellaan teot helpoimman kautta: onnistumisten. Onnistumisen löytää usein, kun siivoaa turhat rutiinit sivuun.

Minulla on ollut ilo ja rikkaus työskennellä monenlaisissa suunnitteluyhteisöissä neljällä vuosikymmenellä. Tämä nykyinen on rakentamiskulttuurin runsaudensarvi, jossa on mitä ammentaa hyvää ja onnellista ympäristöä luotaessa. Olen tosin aika vähään tyytyvä ”arkitehti”; minulle riittää, kun kaikki osapuolet voittavat.

    

Tilaa Vahasen blogitekstit sähköpostiisi

Sisäilmaongelmia vai median mörköjä
Arto Toorikka / 05.09.2018

Sisäilmaongelmia vai median mörköjä

Iltapäivälehtien lööpeistä tai vaikkapa YLEnkään uutisista ei useinkaan saa lukea hienosti toteutetuista rakennushankkeista (vaikka niitäkin on)...

Lue lisää
Mitä sinun tulee tietää uudesta rakennusten paloturvallisuuden asetuksesta ja sen vaikutuksista poistumisturvallisuuteen?
Mikael Siitonen / 28.05.2018

Mitä sinun tulee tietää uudesta rakennusten paloturvallisuuden asetuksesta ja sen vaikutuksista poistumisturvallisuuteen?

Rakennuksen poistumisturvallisuusjärjestelyt ovat osa rakennuksen turvallisuutta ja käytettävyyttä sen käyttötavasta riippumatta. Lisäksi..

Lue lisää
Sisäilmaongelman syiden etsimisestä ja korjaamisesta suojelukohteissa - olisiko toimintatavoista esimerkiksi muihinkin rakennuksiin?
Anu Laurila / 27.03.2018

Sisäilmaongelman syiden etsimisestä ja korjaamisesta suojelukohteissa - olisiko toimintatavoista esimerkiksi muihinkin rakennuksiin?

Sisäilmaongelma ei ole oma erillinen vaurionsa, vaan seurausta jostain muusta vauriosta. Se ei myöskään yleensä kehity hetkessä, vaan ongelman..

Lue lisää
Rakennuksen laajentamisessa on riskejä, mutta niitä voidaan välttää
Timo Hautalampi / 21.03.2018

Rakennuksen laajentamisessa on riskejä, mutta niitä voidaan välttää

Usein rakennuksen laajentamisen yhteydessä vanhat ulkoseinät jätetään joko sellaisenaan tai pienin muutoksin väliseiniksi. Tällöin rakenteet, jotka..

Lue lisää
Suunnittelijalla on velvollisuus ymmärtää kokonaisuus
Asko Laune / 24.01.2018

Suunnittelijalla on velvollisuus ymmärtää kokonaisuus

Kumpi on tärkeämpi, menetelmä vai lopputulos? Tämän vuoden alusta voimaan tulleen rakentamismääräyskokoelman Terveellisyys-osan* myötä..

Lue lisää
Yksi kaikkien puolesta vai kaikki yhden puolesta?
Pasi Parviainen / 11.01.2018

Yksi kaikkien puolesta vai kaikki yhden puolesta?

Olemme onnekkaita, kun saamme asua Suomessa! Ympäristöämme kehitetään aktiivisesti, jopa ihmisiä kuunnellen. Alueiden kehittyminen näkyy mm...

Lue lisää