Infra-Buildings, Due Diligence, TEDD

Rakenteiden tiivistämisen mustamaalaaminen pitää lopettaa

Kirjoittaja Sami Niemi

Tämä artikkeli on toteutettu Vahanen-yhtiöissä. Vahanen liittyi osaksi AFRYä vuoden 2022 alussa.

Rakenteiden tiivistämisen mustamaalaaminen pitää lopettaa

Rakennuslehdessä on käyty vilkastakin keskustelua tiivistyskorjauksista. Olen itse päässyt osallistumaan siihen jo monin tavoin, muun muassa mielipidekirjoituksellani Rakennuslehdessä 23.10.2015, mutta haluan jatkaa asiaa myös tällä foorumilla.

Ei voi kuin ihmetellä miten Suomi on jakautunut yhden hyvin tyypillisen korjaamiseen liittyvän yksityiskohdan suhteen puolustajiin ja vastustajiin, vaikka asiassa ei oikeasti ole mitään kummallista tai epäselvää. Ei ole yhtä patenttiratkaisua kaikkeen, mutta ei myöskään pidä tuomita mitään asiaa tilannetta oikeasti arvioimatta.

9.10.2015 Rakennuslehden artikkelissa viitattiin Swecon Heli Hakamäen tuoreeseen diplomityöhön. Työn tiivistelmän perusteella oikein tehdyt tiivistykset olivat tiiviitä ja lujasti kiinni alustassaan ja väärin tehdyt huonosti kiinni ja vuotivat. Koska tutkittujen tiivistysten ikä oli 1–4 vuotta, johtopäätös on, että hyvin tehty toimii ainakin 3 vuotta. Ajatus on varmasti, että enemmänkin, mutta työn puitteissa ei ilmeisesti haluttu ottaa enempää kantaa.

Hakamäen hyvä työ keskittyy toteutustavan vaikutukseen, eli ei pyrikään kokonaisanalyysiin tiivistämisen käytettävyydestä. Tuostakin syystä on erikoista, että artikkelissa todetaan, ettei tiivistyskorjaus ole pitkäikäinen. Tietenkin huonosti tehty korjaus on todennäköisesti toimimaton ja parhaimmillaankin vain lyhytikäinen. Sama pätee mihin tahansa rakentamisessa. Miksi jonkun asian huono tekeminen pitää oikein lehteen kirjoittaa, kun hyvin tiedetään, miten on onnistuttavissa? Työ on oikeasti hyvä ja perustelee monta asiaa hyvin – tietenkin, koska sen on ohjannut entinen vahaslainen ja tiivistyskorjausten isä Ilkka Jerkku.

"Jostakin syystä sanaan tiivistyskorjaus liittyy vahvoja tunteellisiakin kantoja"

Jostakin syystä sanaan tiivistyskorjaus liittyy vahvoja tunteellisiakin kantoja, mistä syystä nimenomaan konsensuksen rakentamiseksi tehtiin muutama vuosi sitten Hometalkoiden pitkälti rahoittama Katariina Laineen Rakennusterveysasiantuntijan opinnäytetyö Rakenteiden ilmatiiviyden parantaminen sisäilmakorjauksessa. Työssä järjestettiin viisi puolen päivän työpajaa, joissa olivat paikalla lähes kaikki tahot.

Sana tiivistyskorjaus näyttää liittyvän nimenomaan huonosti alusta loppuun ymmärrettyyn ja tehtyyn toimenpiteeseen, joten meillä ja muissa asiantuntevissa konsulttitoimistoissa luovuttiin sanasta tiivistyskorjaus jo aikaa sitten ja puhutaan nykyään rakenteiden tiivistämisestä. Esimerkkejä vaativista, toimivista ja pitkäikäistä suorituksista kyllä on.

Laineen opinnäytetyön työpajoissa läpikäytiin seikkaperäisesti, milloin tiivistämistä voi edes harkita ja miten se onnistuu. Läpi käytiin myös caseja, miten varmasti epäonnistuu ja miten tiivistys on saatu toimimaan 20 vuotta ja pahemmissa olosuhteissa kuin nykyään yleensä sisäilmakorjauksissa tiivistetään. Kaikesta ei konsensusta löytynyt, mikä työssä myös esitetään. Moneen asiaan se kuitenkin löytyi ja niistä hiottiin koonti koko osallistujajoukon voimin. Koonti piti alun perin laittaa Hometalkoiden sivuillekin, mutta ilmeisesti aiheen ”tunteikkuuden” takia paperi jäi pöytälaatikkoon. Seuraavassa on yksi sanatarkka ote työpajakoonnista:

"Tiivistyskorjaus ei sovi kaikille rakenteille, eikä sitä tule käyttää vaurioituneiden materiaalien poistoon perustuvan homevauriokorjauksen vaihtoehtona ilman yksityiskohtien huomioimista. Kosteus- ja mikrobivaurion korjaamisessa rakenteista poistetaan vaurioituneet materiaalit ja huolehditaan jätettävien rakenteiden ja pintojen puhdistuksesta mekaanisesti siinä laajuudessa ja tarkkuudessa kuin se on suunnitelmissa määritelty ja teknis-taloudellisesti mahdollista. Korjauksen teknisen toteutuksen onnistuminen varmennetaan työmaalla mallityön toteutuksella ja tarkoituksenmukaisella laadunvarmistusmenettelyllä, eli aistinvaraisen tarkastuksen lisäksi tiiveys tarkastetaan esimerkiksi merkkiainelaitteella. Kokonaisuuteen kuuluu aina myös ilmanvaihtojärjestelmän tarkastus ja säätö."

"Ei ole millään tavalla perusteltavaa aina purkaa kaikkea vähänkin epäilyttävää"

Ei ole millään tavalla perusteltavaa aina purkaa kaikkea vähänkin epäilyttävää. Ympäri Suomen on paljon caseja, joissa on tuohon lähdetty ja saatu sisäilma todella huonoksi, kun on luultu ettei tarvitse tiivistää. Itse emme ole noissa alun perin olleet mukana, mutta todella turhauttavia uudelleenkorjauksia joudumme suunnittelemaan koko ajan ja tuolloin käyttäjät ovat jo niin huolissaan, että oikein mikään ei meinaa enää kelvata. Suomi joutuu todella pulaan, jos edellä mainittu ”vaihtamiskorjaaminen” julistetaan ainoaksi oikeaksi. Virheellisintä on joskus käytetty korjaustapojen valintaohje: Tiivistyskorjaus tai vaihtamiskorjaus.

Tiivistämisellä ja siihen liittyvällä asiantuntemuksella on suuri tarve, eikä ole kenenkään edun mukaista sitä hankaloittaa. Yleisimmin tiivistämisellä ehkäistään maaperän normaalien epäpuhtauksien sisäilmaan kulkeutuminen, eli rakenteiden tiivistämisessä ei todellakaan puhuta homehtuneiden materiaalien rakenteisiin jättämisestä saatikka mikrobivauriokorjausten suorasta vaihtoehdosta. Hakamäen työn rinnalla käynnistettiin toinenkin diplomityö, jossa tarkastellaan tiivistysten laatutasoja ja tulokset tulevat olemaan todella mielenkiintoisia osoittaen jopa hieman epäonnistuneen tiivistämisen positiiviset vaikutukset.

Amiedun ja Ratekon yhteistyönä käynnistyy tänä syksynä (2015) sertifiointiin tähtäävä rakenteiden tiivistäjän koulutus, mikä on osoitus alan tahdosta kehittää toimintaa ja myös siitä, että rakenteiden tiivistämisellä todellakin on paikkansa sisäilmakorjauksissa. Yhtälailla tiivistämisen käytettävyyttä tulee edistämään ja epäilyjä hiljentämään pian julkaistava tiiviyden tutkimisen merkkiainekokeiden RT-kortti.

Kyllä jo vanhoina aikoina suunnitelmissa tarkoitettiin, että esim. höyrynsulku liittyy ikkunakarmiin tiiviisti. Noin ei vaan yleensä tehty takavuosina. Usein rakenteiden tiivistämisessä siis laitetaan rakenteet vihdoin sellaisiksi, kun alun perin piti. Miten tuommoista tekemistä joku voi moittia – ainakaan, jos asiaa tehdään tarkoin tutkien ja erityistä tarkkuutta noudattaen.

Rakenteiden tiivistäminen on usein fiksua monestakin syystä, joten eiköhän lopeteta mustamaalaaminen.

Kirjoittaja Sami Niemi on Vahanen-yhtiöiden rakennusfysikaalisten asiantuntijapalveluiden yksikönpäällikkö,
joka suhtautuu intohimoisesti, mutta kiihkottomasti sisäilma-asioittemme parantamiseen Suomessa.

Kirjoittaja

Sami Niemi - Yksikönpäällikkö, Rakennusfysiikka, Espoo

Sami Niemi

Yksikönpäällikkö, Rakennusfysiikka, Espoo

Ota yhteyttä: Sami Niemi

Käytä tätä lomaketta palveluihimme liittyviin yhteydenottoihin ja tarjouspyyntöihin. Muissa asioissa voit vierailla toimistot ja yhteystiedot -sivullamme.