Suunnittelijalla on velvollisuus ymmärtää kokonaisuus

Kumpi on tärkeämpi, menetelmä vai lopputulos? Tämän vuoden alusta voimaan tulleen rakentamismääräyskokoelman Terveellisyys-osan* myötä suunnittelijoilla on entistäkin suurempi vapaus ja vastuu toimivasta kokonaisuudesta.

Jo kymmenen vuotta sitten Helsingin kaupungin silloinen rakennusvalvontaosaston päällikkö Risto Oksanen neuvoi minua näin: ”Rakennuksen tulee olla turvallinen, terveellinen ja energiatehokas vallitsevissa ympäristöolosuhteissa.” Ja: ”Määräyskokoelman lukuarvojen noudattaminen todennäköisesti täyttää määräykset, mutta ei välttämättä.

Pitää siis oikeasti ymmärtää, mitä rakennuksessa ja sen ympärillä tapahtuu, koska taulukkomitoitus ei takaa toimivuutta. Tätä ajatusta olen yrittänyt soveltaa ja korostaa muillekin parhaani mukaan. Riston neuvoissa ei ole mitään mullistavaa, ja rakennusmääräyskokoelmien tarkoitusperät ovat pääosin selkeitä, mutta alalla on kuppikunta, joka tulkitsee ohjeita määräyksinä.

Useimmiten rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy perustellut poikkeamat ohjearvoista. Hyvinä esimerkkeinä voi mainita Töölönlahden ja Oulun Kivisydämen pysäköintilaitokset. Kummassakin kohteessa laadimme ajosuoritteisiin ja ajoneuvojen päästöihin perustuvat simuloinnit ilmanvaihdon tarpeesta. Määräysten ohjearvo 3,6l/s/m2 alittui useimmissa osissa pysäköintilaitoksia, mutta ruuhkaisimmissa paikoissa ohjearvo ei riittänyt. Ohjearvojen mukaisen taulukkomitoituksen puolesta kuului soraääniä, mutta valistunut rakennusviranomainen hyväksyi suunnitelman.

Edellinen esimerkki kuvaa hyvin ”ylimäärittämistä” eli että korostetaan ilmanvaihtomäärän ohjearvoa, siis menetelmää. Todellisuudessa 3,6l/s/m2 on joissain tapauksissa liian pieni ilmanvaihtomäärä, jolloin rakennus ei ole turvallinen eikä terveellinen, ja joissain tapauksissa ohjearvo on liian suuri, jolloin rakennus ei ole energiatehokas. Tarkemmin ajateltuna ohjearvo on määräysten vastainen. Tällöin vastuun raja hämärtyy. Sen, joka määrittelee menetelmät, tulisi vastata myös tuloksesta. Ohjeen tulkitseminen määräyksenä on vaarallista, kuka sen sitten tekeekin. Oikeampi tapa on määrittää sisäilmalle laatu eli tässä tapauksessa ilmanpuhtaus typen oksideille, joka oli 35mg/m3.

Mistä tiedämme, että 35mg/m3 on turvallinen ja terveellinen tavoite? Kantaako viranomainen vastuun antamistaan luvuista vai tulisiko ilmanvaihtosuunnittelijan tuntea tarkasti lääketiedettä ja ihmisen fysiologiaa? Ei varmaan, mutta suunnittelijan tulee poikkitieteellisesti ja monialaisesti toimimalla kyetä löytämään tieto siitä, mikä on turvallista ja terveellistä.

Uusissa asetuksissa korostuu suunnittelijoiden yhteistyö. Useat määräykset alkavat sanoin: ”Pääsuunnittelijan, erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan on suunniteltava rakennus siten, että...” Asetus suorastaan huutaa suunnittelijoita ymmärtämään kokonaisuuden antamatta mahdollisuutta osaoptimoida omaa suunnittelualaa, ja hyvä niin!

*Asetukset 782/2017, 1047/2017 ja 1009/2017
http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Rakentamismaarayskokoelma/Terveellisyys

    

Tilaa Vahasen blogitekstit sähköpostiisi

Sisäilmaongelmia vai median mörköjä
Arto Toorikka / 05.09.2018

Sisäilmaongelmia vai median mörköjä

Iltapäivälehtien lööpeistä tai vaikkapa YLEnkään uutisista ei useinkaan saa lukea hienosti toteutetuista rakennushankkeista (vaikka niitäkin on)...

Lue lisää
Mitä sinun tulee tietää uudesta rakennusten paloturvallisuuden asetuksesta ja sen vaikutuksista poistumisturvallisuuteen?
Mikael Siitonen / 28.05.2018

Mitä sinun tulee tietää uudesta rakennusten paloturvallisuuden asetuksesta ja sen vaikutuksista poistumisturvallisuuteen?

Rakennuksen poistumisturvallisuusjärjestelyt ovat osa rakennuksen turvallisuutta ja käytettävyyttä sen käyttötavasta riippumatta. Lisäksi..

Lue lisää
Rakennuksen laajentamisessa on riskejä, mutta niitä voidaan välttää
Timo Hautalampi / 21.03.2018

Rakennuksen laajentamisessa on riskejä, mutta niitä voidaan välttää

Usein rakennuksen laajentamisen yhteydessä vanhat ulkoseinät jätetään joko sellaisenaan tai pienin muutoksin väliseiniksi. Tällöin rakenteet, jotka..

Lue lisää
Yksi kaikkien puolesta vai kaikki yhden puolesta?
Pasi Parviainen / 11.01.2018

Yksi kaikkien puolesta vai kaikki yhden puolesta?

Olemme onnekkaita, kun saamme asua Suomessa! Ympäristöämme kehitetään aktiivisesti, jopa ihmisiä kuunnellen. Alueiden kehittyminen näkyy mm...

Lue lisää
Miksi sisäilma-asioissa aina liioitellaan?
Sami Niemi / 01.12.2017

Miksi sisäilma-asioissa aina liioitellaan?

Olen yli 20 vuoden ajan toiminut sisäilman laatuun liittyvien asioiden parissa ja mielestäni varsin hyvin pärjännyt hyvinkin haastavissa paikoissa..

Lue lisää
Kuntoarvion uusi kunto
Harri Makkonen / 09.11.2017

Kuntoarvion uusi kunto

Nykyisin taloyhtiön kuntoarvion teossa ei kuunnella asukkaita. Kuntoarvio, PTS (pitkän tähtäimen suunnitelma) ja sen laativat asiantuntijat ovat..

Lue lisää