Suunnittelijalla on velvollisuus ymmärtää kokonaisuus

Kumpi on tärkeämpi, menetelmä vai lopputulos? Tämän vuoden alusta voimaan tulleen rakentamismääräyskokoelman Terveellisyys-osan* myötä suunnittelijoilla on entistäkin suurempi vapaus ja vastuu toimivasta kokonaisuudesta.

Jo kymmenen vuotta sitten Helsingin kaupungin silloinen rakennusvalvontaosaston päällikkö Risto Oksanen neuvoi minua näin: ”Rakennuksen tulee olla turvallinen, terveellinen ja energiatehokas vallitsevissa ympäristöolosuhteissa.” Ja: ”Määräyskokoelman lukuarvojen noudattaminen todennäköisesti täyttää määräykset, mutta ei välttämättä.

Pitää siis oikeasti ymmärtää, mitä rakennuksessa ja sen ympärillä tapahtuu, koska taulukkomitoitus ei takaa toimivuutta. Tätä ajatusta olen yrittänyt soveltaa ja korostaa muillekin parhaani mukaan. Riston neuvoissa ei ole mitään mullistavaa, ja rakennusmääräyskokoelmien tarkoitusperät ovat pääosin selkeitä, mutta alalla on kuppikunta, joka tulkitsee ohjeita määräyksinä.

Useimmiten rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy perustellut poikkeamat ohjearvoista. Hyvinä esimerkkeinä voi mainita Töölönlahden ja Oulun Kivisydämen pysäköintilaitokset. Kummassakin kohteessa laadimme ajosuoritteisiin ja ajoneuvojen päästöihin perustuvat simuloinnit ilmanvaihdon tarpeesta. Määräysten ohjearvo 3,6l/s/m2 alittui useimmissa osissa pysäköintilaitoksia, mutta ruuhkaisimmissa paikoissa ohjearvo ei riittänyt. Ohjearvojen mukaisen taulukkomitoituksen puolesta kuului soraääniä, mutta valistunut rakennusviranomainen hyväksyi suunnitelman.

Edellinen esimerkki kuvaa hyvin ”ylimäärittämistä” eli että korostetaan ilmanvaihtomäärän ohjearvoa, siis menetelmää. Todellisuudessa 3,6l/s/m2 on joissain tapauksissa liian pieni ilmanvaihtomäärä, jolloin rakennus ei ole turvallinen eikä terveellinen, ja joissain tapauksissa ohjearvo on liian suuri, jolloin rakennus ei ole energiatehokas. Tarkemmin ajateltuna ohjearvo on määräysten vastainen. Tällöin vastuun raja hämärtyy. Sen, joka määrittelee menetelmät, tulisi vastata myös tuloksesta. Ohjeen tulkitseminen määräyksenä on vaarallista, kuka sen sitten tekeekin. Oikeampi tapa on määrittää sisäilmalle laatu eli tässä tapauksessa ilmanpuhtaus typen oksideille, joka oli 35mg/m3.

Mistä tiedämme, että 35mg/m3 on turvallinen ja terveellinen tavoite? Kantaako viranomainen vastuun antamistaan luvuista vai tulisiko ilmanvaihtosuunnittelijan tuntea tarkasti lääketiedettä ja ihmisen fysiologiaa? Ei varmaan, mutta suunnittelijan tulee poikkitieteellisesti ja monialaisesti toimimalla kyetä löytämään tieto siitä, mikä on turvallista ja terveellistä.

Uusissa asetuksissa korostuu suunnittelijoiden yhteistyö. Useat määräykset alkavat sanoin: ”Pääsuunnittelijan, erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan on suunniteltava rakennus siten, että...” Asetus suorastaan huutaa suunnittelijoita ymmärtämään kokonaisuuden antamatta mahdollisuutta osaoptimoida omaa suunnittelualaa, ja hyvä niin!

*Asetukset 782/2017, 1047/2017 ja 1009/2017
http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Rakentamismaarayskokoelma/Terveellisyys

   

Tilaa Vahasen blogitekstit sähköpostiisi

Mitä rakennuksen hiilijalanjälkeä arvioitaessa pitää ottaa huomioon?
Martti Virtanen / 09.07.2020

Mitä rakennuksen hiilijalanjälkeä arvioitaessa pitää ottaa huomioon?

Laadin opinnäytetyöni Hämeenlinnan ammattikorkeakouluun rakennuksen hiilijalanjäljen arvioinnista, koska aihe kiinnosti ja siitä on toistaiseksi vähän..

Lue lisää
Sisäilma-asioissakaan ei kannata luottaa vain yhden alan asiantuntijaan
Asko Laune / 24.06.2020

Sisäilma-asioissakaan ei kannata luottaa vain yhden alan asiantuntijaan

Oikein tai väärin, hyvä tai huono... Väitän, että jotakin siltä väliltä. Mille tahansa valinnalle löytyy aina peruste, ja toisaalta mikä tahansa..

Lue lisää
Mitä rakennushankkeen valvoja tekee ja mikä on hänen roolinsa?
Anne Pursiainen / 28.01.2020

Mitä rakennushankkeen valvoja tekee ja mikä on hänen roolinsa?

Rakennushankkeelle nimetään valvoja kullekin erikoisalalle (pää-, rakennus-, LVI- ja sähkövalvoja). Päävalvoja laati valvontasuunnitelman, jonka mukaan..

Lue lisää
Akustiikan tarkoitusta etsimässä
Ville Veijanen / 26.06.2019

Akustiikan tarkoitusta etsimässä

Akustiikkatrilogia, osa I:

Lue lisää
Toimitilamuutoksen ja -laajennuksen onnistunut lopputulos on monen tekijän summa
Milla Mikkonen / 11.06.2019

Toimitilamuutoksen ja -laajennuksen onnistunut lopputulos on monen tekijän summa

Toimitilamuutokset ja -laajennukset voivat olla laajuudeltaan ja sisällöltään hyvin erilaisia. Lähtökohtana toimitilamuutokselle on usein tilojen..

Lue lisää
Kiinteistön uusi elämä harkiten ja hallitusti kehittämällä
Jusu Kainulainen / 05.06.2019

Kiinteistön uusi elämä harkiten ja hallitusti kehittämällä

Maailma muuttuu ja sen mukana tapamme käyttää rakennuksia. Kiinteistökanta vanhenee, kaupungit tiivistyvät ja kaupunginosat ja alueet muokkautuvat ja..

Lue lisää