Oletko koskaan potenut informaatioähkyä? Kaikenlaista tietoa ja mielipidettä syötetään meille sähköpostilla, mesessä, facebookissa, linkedinnissä, twitterissä, intrassa, wilmassa, skypessä, whatsapissa - ja niin edelleen. Päälle tulevat tietenkin jo hieman perinteisemmät feissarit, tekstarit, teeveet ja sanomalehdet. Innosta hihkuen otamme digitalisaation vastaan myös taloihimme. Mutta onkohan kaikki tieto oikeasti tarpeellista, oikeaa, ja mitähän hyötyä siitä lopulta on?
Kotimme tai vastuullamme oleva uudella teknologialla varustettu kiinteistö lähettää jatkuvalla syötöllä tilapäivityksiä. Voi olla, että tieto ei kilahda yhtenään puhelimeemme vaan se on saatavilla pilvipalvelusta aina, kun haluamme. On niin mahtavaa, että voimme mistä käsin tahansa seurata, mitä talossa tapahtuu. Valvontakamera seuraa, mitä rakas lemmikkimme päivän mittaan kotona puuhailee. Voimme seurata reaaliaikaisesti lämpötiloja joka huoneessa, energian kulutusta, ilmanvaihdon toimintaa ja kosteusvahtien tilaa.
Innosta hihkuen otamme digitalisaation vastaan myös taloihimme. Mutta onkohan kaikki tieto oikeasti tarpeellista, oikeaa, ja mitähän hyötyä siitä lopulta on?
Miten me tästä kaikesta hyödymme? Jos sovelluksemme on hieman kehittyneempi, saatamme saada puhelimeen hälytyksen, kun jokin raja-arvo ylittyy. Tai voimme ehkä tyytyväisenä seurata, miten tekemämme investointi säästää energiaa ja lopulta maksaa itsensä takaisin. Saattaa olla, että tieto vain tulee ja menee – ehkä se jopa taltioidaan johonkin. Voi olla, että ainoana hyötynä on tyytyväisyys, joka meissä syntyy. Kerätty tieto voi myös herättää tyytymättömyyttä, varsinkin jos asialle ei sen perusteella tehdä mitään. Olisiko sittenkin parempi, jos ei tietäisi niin paljon?
Keräämämme tieto voi myös olla vaarallista. Oikeasti. Näin on esimerkiksi silloin, kun on hyvässä uskossa hankittu hienot järjestelmät, jotka tuottavatkin väärää tietoa. Saattaa olla, että järjestelmän toimittaja on lähtenyt matkaan kaupallinen kylki edellä. Ei kovin kaukaa haettu tilanne, vai mitä? Laitteet kyllä näyttävät toimivan, mutta eivät mittaa riittävän tarkasti tai eivät sovellu haluamaamme käyttöympäristöön.
Itselle varsin tuttu esimerkki löytyy rakenteiden kosteuden mittaamisesta. Nykyisin yhä useampiin rakennuksiin halutaan asentaa rakentamis- tai korjausvaiheessa antureita, jotta voidaan varmasti välttää homevauriot. Ympäristö, johon mittalaitteet asennetaan, on kuitenkin vaativa. Monesti mittausympäristöstä löytyy kaikenlaisia mittareita koettelevia kemikaaleja. Kriittisiä rakennusosia kosteuden kannalta ovat ulkoseinät, yläpohja, vesikatto ja maanvastaiset rakenteet. Eli näitä kohtia tietenkin halutaan mitata. Näissä olosuhteissa mittarilta kuitenkin vaaditaan Suomen olosuhteissa aika paljon, koska vuorokausi- ja vuosivaihtelu on suurta. Jotta voimme arvioida saatua mittaustietoa, pitää laitteen lopulta olla aika laadukas ja sitä pitää jotenkin pystyä myös kalibroimaan aika ajoin.
Matka informaatiosta totuuteen voi olla yllättävän pitkä – viisaudesta puhumattakaan! Monessa kohdassa tarvittaisiin ammattilaista, sellaista joka ymmärtää sekä uutta teknologiaa että kaikkea sitä, mihin sillä pyritään vaikuttamaan. Esimerkiksi rakentamisen alalla kaivattaisiin RITLVISARF -asiantuntijaa. Informaatioalalla viisi vuotta on pitkä aika. Kun informaatio yhdistetään rakentamiseen, pitää uusimman teknologian lisäksi ottaa huomioon paljon muutakin. Suunnittelemmehan talot vähintään 50-100 vuoden käyttöikätavoitteella.
Toimivien kiinteistöjen perusta on - ja tulee aina olemaan - hyvä rakennustapa ja hyvä kiinteistönpito.
Matkamme digitalisaation kehityksen ketjussa tulee todennäköisesti etenemään vääjäämättömästi. Keksimme menetelmiä, joista osa todetaan nykyisiä paremmiksi. Osa joudutaan hylkäämään huonoina ratkaisuina tai ainakin ne ennen pitkää väistyvät parempien tieltä. Näin on tapahtunut rakentamisessa kautta aikojen ja olemme oppineet virheistä. Yhä monipuolisemman teknologian aikana tästä matkasta tulee ehkä entistä haastavampi.
Mahtava informaatioteknologia tuskin koskaan takaa meille terveellisiä ja turvallisia rakennuksia. Jossain tapauksessa teknologia voi antaa meille jopa harhaanjohtavan illuusion turvasta. Toimivien kiinteistöjen perusta on - ja tulee aina olemaan - hyvä rakennustapa ja hyvä kiinteistönpito. Molemmat näistä nojaavat pitkän ajan kuluessa kertyneeseen kokemukseen. Uusi teknologia voi olla oiva apuväline entistä paremman ympäristön luomisessa, kunhan vain opimme käyttämään sitä viisaasti.
Jos kaikesta skeptisyydestä huolimatta haluat tutustua informaatioteknologiaa hyödyntäviin palveluihimme, klikkaa tästä
Ja jos olet rakennetekniikan, informaatioteknologian, lämmityksen, viemäröinnin, ilmastoinnin, sähkötekniikan, automaation ja rakennusfysiikan ammattilainen, lähetä kiireesti avoin työpaikkahakemus meille!
Kirjoittaja on rakennusfysiikan asiantuntija, joka on lähes koko työuransa mittaillut, kehitellyt mittauksia ja ihmetellyt mitä ihmeellisimmin tuotettuja mittaustuloksia.
