Yksi kaikkien puolesta vai kaikki yhden puolesta?

Olemme onnekkaita, kun saamme asua Suomessa! Ympäristöämme kehitetään aktiivisesti, jopa ihmisiä kuunnellen. Alueiden kehittyminen näkyy mm. uudisrakentamisena. Myös vanhaa rakennuskantaa korjataan ja vieläpä ”sorvi” punaisena. Vaikka sorvi soi, niin korjausvelka ei vaan meinaa millään nousta plussan puolelle, töitä siis piisaa vielä tulevaisuudessakin.

Töitä on kiva tehdä, kun on hyvä meininki! Onko projekteissa hyvä meininki? Aina ei ole. Syitä voi olla useita. Eräs kasvava syy ei niin hyvään meininkiin on projektiin osallistuvien toiminta. En ole todennäköisesti ainoa, joka kokee tyytymättömyyttä rakennushankkeeseen osallistuvien yhteistyön tasosta ja tavasta toimia. Koska onneksemme saamme tehdä töitä yhdessä (ihminen ihmiselle) vielä tulevaisuudessakin, niin eikö juuri siihen asiaan tulisi panostaa! Tällä kertaa lähestymiskulma on korjausrakentaminen, koska niissä projekteissahan on haastetta kerrakseen!

Korjaushankkeeseen valmistautuminen

Yleisesti tiedämme, että korjausrakentamisessa valmistelevat toimenpiteet ovat tärkeässä roolissa. Hankesuunnittelu ja erilaiset tutkimukset ja selvitykset eivät ole nykyisin mitään uutta Amerikan ihmettä. Nehän on tehtävä, jotta olisimme ”kärryillä” siitä, mihin olemme ryhtymässä ja mitä ryhtymisellämme tavoittelemme. Tutkimukset ja selvitykset antavat vinkkiä niistä asioista, jotka pitää huomioida, jotta tavoitteeseen päästään. Moni parikymmentä vuotta sitten konkretisoitunut ongelma (nyk. haaste) onkin jäänyt tänä päivänä toteutumatta jo pelkästään sen takia, että rakennuttajan tavoitetila on hiottu hankesuunnittelun aikana kristallinkirkkaaksi esimerkiksi putkiremonttikohteissa. Loppuhan on sitten ”vain” toteutusta.

Korjaustyön toteutus ja siihen liittyvä hässäkkä

Perinteisesti korjaustyön toteutus pohjautuu huolelliseen suunnitteluun ja huolella valitun urakoitsijan kykyyn toteuttaa suunnitelmat. Todellisuudessa huolellisellakaan valmistautumisella ei voida varautua kaikkeen mahdolliseen. Esimerkkinä mainittakoon eräs putkiremonttikohde (asuinkerrostalo), jossa putkikuilurakenteiden purkuvaiheen aikana havaittiin, ettei alkuperäinen kantavien rakenteiden toteutusratkaisu vastannutkaan alkuperäistä suunnitelmaa. Tilanne johti siihen, että alkuperäisten suunnitelmien (lähtötietojen) perusteella laadittua korjaustyösuunnitelmaa ei pystytty sellaisenaan toteuttamaan – jouduimme muutostilanteeseen.

Muutosten hallinta ja ymmärrys

Muutostilanteet voivat johtaa hässäkkään, mutteivat välttämättä. Jonkin häiriön ne kuitenkin tyypillisesti aiheuttavat. Kyse on lähinnä, kuinka ne koemme ja hallitsemme. Muutostilanteissa joudumme useimmiten pikapikaa muuttamaan korjauksen toteutustapaa. Alkaa sumpliminen kuten aikataulun ja suunnitelmien päivitys, materiaalien ja alihankintojen hankintaprosessin uudelleen käynnistys jne. eli asiat alkavat ketjuuntua ja homma ottaa aikalisän. Asiathan saa aina tavalla tai toisella muutettua ja korjattua, mutta mistä kenkää alkaa puristaa? Yksinkertaisesti aikataulusta ja erityisesti RAHASTA!

Aikaa on nyt ja tulevaisuudessakin 24 h/vrk ja rahaakin on yleensä varsin rajallinen määrä. Yleensä kysymys kuuluu: Kuka maksaa viulut? Kenen virhe tai onko ylipäätänsä virhe? Olisiko tämä voitu jotenkin ennakoida? Paljon kysymyksiä, mutta yleensä joko vain vähän vastauksia tai paljon toisistaan poikkeavia vastauksia. Yhteinen piirre kuitenkin on, ettei tahdota päästä yhteisymmärrykseen siitä kenen vastuulle kustannukset kuuluvat. Viimeistään tässä vaiheessa projektiin osallistuvien fiilis tipahtaa ja alkaa negatiivisuuden kierre, joka ei katkea ennen yhteisesti hyväksyttyä ratkaisua. Mitä pidemmälle ratkaisuhetkeä työnnetään, sitä pidemmälle asia jää helposti vaivaamaan ja haittaamaan yhteistyötä.

Aikataulusta ja kustannuksista keskustelu on huomattavasti helpompaa, kun kaikki projektiin osallistuvat (urakoitsija, eri konsultit ja tilaaja) ymmärtävät sekä oman että muiden sopimusosapuolten roolit ja vastuut. Projektia toteuttavat tekevät luonnollisesti liiketoimintaa, mutta sen edistäminen ei voi tapahtua muiden kustannuksella. Esimerkiksi projektin aikana esiin nousseista muutostöistä johtuvien kustannusten maksuvelvollisuus ei voi määräytyä huutoäänen voimakkuuden perusteella tai ”minusta tuntuu, ettei kuulu minulle” –periaatteesta. Ihminen ymmärtää faktoja, mutta niitä ei tahdota hyväksyä, kun on vaarana joutua maksumieheksi – se on ongelma.

Kuten sanotaan, ongelmat on tehty ratkaistaviksi. Peräänkuulutan, että jokainen projektiin osallistuva osapuoli kykenee ratkomaan asioita hyvässä yhteishengessä sekä suhtautumaan muutostilanteiden aiheuttamiin lisäkustannuksiin suoraselkäisesti ja sopimuksen mukaisesti eli

  • käyttäydy asiallisesti
  • älä lykkää ratkaisua
  • kanna vastuusi suoraselkäisesti.
   

Tilaa Vahasen blogitekstit sähköpostiisi

Putkiremontin hankesuunnittelu pitäisi aloittaa nykyistä aiemmin, paljastaa putkiremonttibarometrikin
Anne Pursiainen / 14.05.2019

Putkiremontin hankesuunnittelu pitäisi aloittaa nykyistä aiemmin, paljastaa putkiremonttibarometrikin

Uusimman putkiremonttibarometrin mukaan 45 prosenttia taloyhtiöistä piti putkistoissa esiin tulleita vuotoja suurimpana syynä käynnistää putkiremontin..

Lue lisää
Suomessa rakennetaan ja korjataan sisäilmateknisesti parempia rakennuksia kuin koskaan ikinä missään!
Arto Toorikka / 29.04.2019

Suomessa rakennetaan ja korjataan sisäilmateknisesti parempia rakennuksia kuin koskaan ikinä missään!

Otsikon väitettä on hankala perustella aukottomasti ja toisaalta suomalaisissa rakennuksissa koetaan olevan sisäilmaongelmia enemmän kuin koskaan..

Lue lisää
Tuoteajattelu mullistaa putkiremontin
Katja Soini / 15.04.2019

Tuoteajattelu mullistaa putkiremontin

Putkiremontti koskettaa vuosittain jopa 20 000 suomalaisen arkea. Korjausrakentamisen alalla on jo pitkään tiedetty, että putkiremontit ovat erityistä..

Lue lisää
Purkava uusrakentaminen edellyttää entistä tarkempaa ja selkeämpää suunnittelua
Tuomas Johansson / 21.03.2019

Purkava uusrakentaminen edellyttää entistä tarkempaa ja selkeämpää suunnittelua

Purkavaa lisä- eli uusrakentamista helpottava asunto-osakeyhtiölain muutos astui voimaan 1.3.2019. Yhtiökokous voi nyt tietyin ehdoin päättää..

Lue lisää
5 tapaa pilata taloyhtiön putkiremontti
Kirsi Kauhanen / 21.03.2019

5 tapaa pilata taloyhtiön putkiremontti

Kirsi Kauhasella on 30 vuoden kokemus rakennusalalta. Hän on ollut mukana kymmenissä putkiremonttihankkeissa ja niiden eri työvaiheissa..

Lue lisää
Mahdollisuudet lisärakentamiseen kannattaa selvittää hyvissä ajoin ennen peruskorjausta
Tuomas Johansson / 04.03.2019

Mahdollisuudet lisärakentamiseen kannattaa selvittää hyvissä ajoin ennen peruskorjausta

Lisärakentaminen on uusi mahdollisuus, josta taloyhtiöt ovat pikkuhiljaa alkaneet kiinnostumaan. Lisärakentamismahdollisuuksien selvittäminen on..

Lue lisää