Kestävä kehitys luo uutta liiketoimintaa rakennus- ja kiinteistöalalle

Tausta. Rakennetun ympäristön osuus Rakennusteollisuuden mukaan:

83 prosenttia Suomen kansallisvarallisuudesta
35 prosenttia energiankulutuksesta.

Vahanen Suunnittelupalvelut Oy:n toimitusjohtaja Ahti Rantonen: “Rakentamisen ja ylläpidon vaikuttavuus ympäristöön on omaa luokkaansa. Kun tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035, rakentamisen suunnittelulla on aivan ratkaiseva rooli.”

Uutta liiketoimintaa. Rantonen: “Kestävän kehityksen mukainen liiketoiminta tarjoaa rakennusalan vaikuttavuuden vuoksi huikeita kasvumahdollisuuksia niille, jotka kehittävät ongelmaan ratkaisuja. Kuumimpia aiheita ovat muun muassa kiertotalous ja hiilijalanjäljen laskenta. Jälkimmäiseen liittyy tällä hetkellä haasteita.”

Uusi laki. Uuteen maankäyttö- ja rakennuslakiin on tulossa merkittäviä tavoitteita alan kannalta, muun muassa:

hiilipäästöt on laskettava kaikissa hankkeissa
energiankäyttöä on tehostettava 30 prosenttia
puurakentamista on lisättävä
rakentamisen laatua on kehitettävä
korjausrakentamisen hiilipäästöjä on pudotettava 90 prosenttia 2050 mennessä.

Rantonen: “Nämä ovat kaikki hyviä tavoitteita. Hiilipäästöjen laskenta on tällä hetkellä kuitenkin ongelmallista:

Laskentatavasta ei ole yksimielisyyttä.
Jokainen toimija voi laskea päästöt omalla tavallaan, eivätkä tulokset ole vertailukelpoisia.

Vaarana on, että kilpailussa pärjäävät ne, jotka laskevat kaiken alakanttiin.”

Ratkaisu. “Regulaatio pitäisi viedä loppuun asti, eli käytännössä ohjeistusten ja määritysten pitäisi selkeästi kertoa, mitä ja miten oikeasti lasketaan. Näin kaikki olisivat samalla viivalla. Tällä hetkellä on riskinä, että käytännön työ määritysten osalta uhkaa jäädä yritysten harteille kuten kävi niin sanottujen eurokoodien eli eurooppalaisten rakennusasetusten kanssa aikanaan.”

Ahti Rantonen blogi

Irrallisesta saarekkeesta normaaliksi arjeksi – kestävä kehitys läpäisee pian niin korjaus- kuin uudisrakentamisenkin

Vahanen Suunnittelupalvelut oy:n toimitusjohtaja Ahti Rantonen:
“Rakennus- ja kiinteistöalalla kestävä kehitys on jo koko ajan taustalla mukana, mutta monesti vielä hieman irrallisena saarekkeena.”

Alalla tehdään kuitenkin jo paljon:

"Esimerkiksi Vahasella on sitouduttu jatkuvaan parantamiseen. Vaikka yksittäiset askeleet voivat olla pieniä, pitkällä aikavälillä vaikutukset ovat isoja.
Korjausrakentaminen on yksi tehokkaimmista keinoista edistää kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä. Kun rakennusten käyttöikää jatketaan, uusia materiaaleja ja sitä kautta luonnonvaroja tarvitaan vähemmän.
Materiaalien optimoinnilla on myös merkittävä rooli. Huolellisella suunnittelulla määritellään, mikä materiaali toimii parhaiten missäkin. Hybridirakentaminen eli materiaalilajien sekoittaminen tuo tehokkuutta ja materiaalisäästöjä.
Laadunhallinnan kehittäminen on sekin tärkeä osa-alue. Rakentamisen laadun nostamisella rakennusten käyttöikää saadaan nostettua. Laadun kehittämiseen pitäisi rohkaista kannusteilla, regulaatiolla asiaa on vaikea ratkaista.”

Myös kehitettävää. Rantosen mukaan alalta löytyy regulaation kirkastamisen lisäksi myös muita kehittämisen kohteita:

Materiaalivirrat pitäisi saada kiertämään vielä tehokkaammin. Toistaiseksi kierrätysmateriaaleista tehdyt tuotteet ovat huomattavasti uusia kalliimpia. Tarvitaan suurempaa volyymia.
Muuntojoustavuuteen olisi panostettava voimakkaammin. Liian spesifit ratkaisut vaikeuttavat rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia.
Käyttöikämäärittelyä pitäisi nostaa nykyisestä 50 vuodesta. Rakennuksia olisi syytä suunnitella 100 tai 200 vuoden käyttöiälle, vaikka tämä ajatus vastustusta herättääkin.

“Yksi suurimmista virheistä, joita Suomessa on alalla tehty, oli 1960–1970-luvuilla tehty kerrostalorakentaminen, jossa käyttöikämääritys oli vain 30 vuotta.”

Kestävyys rakentamisen arkeen. Ahti Rantosen mielestä on selvää, että kestävyysajattelu tulee yhä tiiviimmin osaksi rakentamista:

“Valveutuneet asiakkaat osaavat jo vaatia vähähiilisyyttä ja kestävyyttä, mutta monesti asioiden mittaamisessa ollaan vielä irrallisten ympäristösertifikaattien varassa. Pitäisi päästä tilanteeseen, jossa kestävyysajattelu on sisäänrakennettuna kaikessa suunnittelussa. Sitä kohti ollaan menossa. Toimivalla regulaatiolla olisi tässä merkittävä rooli. Sen avulla kaikki toimijat olisivat pakotettuina samalla viivalla ympäristön parhaaksi.”

Teksti on julkaistu MustRead Kiinteistö -uutiskirjeessä 24.11.2021.

Myllypuron sairaala-1