Koulurakennuksen onnistunut sisäilmakorjaus

– kesän 2021 korjaushankkeiden aloitus viimeistään NYT!

Koulurakennusten sisäilmaongelmat ovat olleet viime vuosina voimakkaasti esillä eikä ihme, sillä koulurakennusten korjausvelka on suuri. Koulujen korjaaminen terveellisiksi on tärkeää niin opiskelijoille, opettajille kuin kiinteistöjen omistajille. Koulujen yleisin korjausaika on kesän lomakaudella, joten nyt on korkea aika edetä tutkimuksien kautta kohti hankesuunnittelua ja varsinaista korjausurakointia. Mitä varhaisemmassa vaiheessa hanketta konsultointia hyödynnetään, sitä paremmin se palvelee hankkeen kustannustehokkuutta.

Meillä RTC Vahanen Turku Oy:llä on käytössä sisäilmakorjausten palveluketju, joka mahdollistaa kaikki konsulttipalveluiden vaiheet yhdeltä toimijalta. Näin korjausten toteuttaminen helpottuu asiakkaan näkökulmasta. Palveluketju koostuu seuraavien vaiheiden toimenpiteistä: sisäilmaongelmien aiheuttajien selvitys, kohdekohtainen korjaussuunnittelu, rakennuttaminen, urakan aikainen yleisvalvonta ja laadunvarmistus, käyttöönotto sekä korjausten onnistumisen seuranta. Rakennuttamispalveluidemme hyödyntäminen korostuu erityisesti suurissa korjauksissa.

Mitä nämä kaikki vaiheet sitten pitävät sisällään ja miksi niiden teossa on syytä käyttää ammattilaisia?

Huolelliset tutkimukset osana tarveselvitystä

Tarveselvitysvaiheessa selvitetään korjaushankkeen tarpeellisuus, edellytykset ja eri toteuttamismahdollisuudet. Tarveselvityksien pohjalta tehdään hankesuunnitelma. Tarveselvitysvaiheessa tulee arvioida kriittisesti koulurakennuksen soveltumista nykyiseen ja suunniteltuun käyttöön. Rakennuksen kunnon ja korjaustarpeiden kokonaisvaltainen arviointi ennen korjaushankkeen aloitusta on tärkeää taloudellisten resurssien riittävyyden takaamiseksi hankkeen loppuun saakka. Jo tarveselvitys- ja tutkimusvaiheessa on hyvä huomioida hankkeen kaikki osapuolet: rakennuksen omistaja eli korjaushankkeen tilaaja, rakennuksen käyttäjät, tutkimuksien tekijät, suunnittelijat ja urakoitsijat.

Sisäilmakorjauksissa korjaustarveselvitys tarkoittaa usein kattavaa rakennuksen kosteus- ja sisäilmateknistä kuntotutkimusta, mikä on jaettu kahteen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe sisältää: lähtötietojen hankinnan ja mahdolliset kyselytutkimukset, alustavan riskinarvion, ongelmien todennäköiset syyt ja laajuudet, tutkimussuunnitelman ja tutkimusmenetelmien valinnan, kustannusarvion ja tarjouksen. Toinen vaihe on varsinainen kuntotutkimus, mikä sisältää: rakenne- ja kosteustekniset tutkimukset, ilmanvaihtojärjestelmän tutkimukset, epäpuhtauslähteiden osoittamiseen tähtäävät mittaukset, käyttäjäkyselyt, tutkimus- ja mittaustulosten analysoinnin, sekä vaihtoehtoiset karkeat korjaustavat korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi. Lisäksi saatetaan tarvita talotekniikan tutkimuksia, haitta-ainetutkimuksia tai muiden rakenneosien, kuten vesikaton tai julkisivun tutkimuksia. Kuntotutkimuksen lopullinen laajuus räätälöidään aina kuhunkin kohteeseen soveltuvaksi.

Sisäilmakorjausten palveluketjussa tarveselvityksen ja tutkimuksien vaiheessa painotetaan lisäksi selkeää raportointia, jotta suunnittelijoiden on helppo jatkaa hanketta eteenpäin riittävän tiedon avulla. Lisäksi jo tutkimusvaiheessa konsultoidaan tarvittaessa suunnittelijaa toimenpidesuositusten ja rakenneavausten suorittamisen osalta.

Hankesuunnittelua kokemuksella

Varsinainen sisäilmakorjaushanke käynnistyy yleensä tarveselvityksen ja tutkimuksien jälkeen. Paikallisissa, pienialaisissa ja korjausmenetelmiltään yksinkertaisten vaurioiden korjaamisessa voidaan tapauskohtaisesti harkiten siirtyä suoraan toteutussuunnitteluun. Hankesuunnittelussa määritetään kuntotutkimusraportin avulla rakennusosakohtaiset korjaustoimenpiteet ja korjausasteet eri vaihtoehtojen vertailulla, aikataulu-, laajuus- ja käyttöikätavoitteet, suunnittelijoiden valintaan vaikuttavat asiat ja viestinnän suunnitelma. Lisäksi tarvittaessa määritellään energiatehokkuuden tavoitteet, sisäilmastoa, kosteudenhallintaa sekä pölyn- ja puhtaudenhallintaa koskevat laatutavoitteet sekä otetaan huomioon esimerkiksi rakennuksen suojelua koskevien määräysten vaikutus.

Sisäilmakorjaushankkeissa oleellisena lähtötietona toimii kattavan kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen antamat tulokset, jotka kootaan osaksi hankesuunnitelmaa. Hankesuunnitelman pohjalta tehdään korjaushankkeen investointipäätös.

Sisäilmakorjausten palveluketjussa hankesuunnitteluvaiheessa painotetaan tiivistä yhteistyötä niin tilaajan, käyttäjien kuin tutkimusten tekijöiden ja suunnittelijoiden kesken. Huolellisesti laadittu hankesuunnitelma luo vahvan pohjan onnistuneelle sisäilmakorjaukselle.

Sisäilmakorjauksiin erikoistuneet suunnittelijat

Sisäilmakorjausten suunnittelutyö käynnistyy riittävien lähtötietojen hankinnalla, joka on määritetty suunnittelijan vastuuksi. Tärkeimpänä lähtötietona toimii kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimusraportti. Lisäksi vanhat piirustukset ja suunnitelmat, aiemmin laaditut kuntotutkimusraportit sekä esimerkiksi asbesti- ja haitta-ainetutkimusten raportit. Tutkimusvaiheessa mahdollisesti tehdyistä altistumisolosuhteiden arvioinneista ja terveydellisen merkityksen arvioinneista on hyötyä korjausmenetelmien valinnassa ja kiireellisyyttä pohdittaessa. Huolella laadittu kuntotutkimusraportti on parhaassa tapauksessa koonnut valmiiksi kaikki korjaussuunnittelun vaatimat lähtötiedot, jolloin suunnitteluvaiheen käynnistäminen tapahtuu helposti. Tutkijan ja korjaussuunnittelijan on hyvä käydä keskinäisiä neuvotteluita jo hankkeen alkuvaiheessa. Keskustelun on hyvä jatkua tarvittavissa määrin läpi koko korjaushankkeen. Korjaussuunnittelijan tulee varmistua myös laadittujen tutkimusten riittävyydestä ja mahdollisista lisätutkimustarpeista.

Suunnittelun alkuvaiheessa määritetään rakennusosittain korjausvaihtoehdot, joita tarkastellaan teknisten, taloudellisten ja terveellisyyteen liittyvien näkökulmien perusteella ottaen huomioon myös rakennuksen ja rakennusosan elinkaari. Energiatehokkuuden ja ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuden tarkastelu tehdään tarvittaessa. Korjausmenetelmät riskeineen käydään yhdessä läpi tilaajan ja tutkijan kanssa. Mikäli korjaustarve on osoitettu terveydensuojeluviranomaisen toimesta, niin myös viranomainen otetaan mukaan keskusteluun.

Korjausmenetelmien valinnan jälkeen laaditaan yksityiskohtaiset korjaussuunnitelmat ja työselostukset, joissa esitetään purettavat, korjattavat ja uusittavat rakenteet sekä korjausmenetelmät ja –materiaalit. Rakenteiden rakennusfysikaalinen toiminta selvitetään ja esitetään tarvittaessa.

Terveyshaitan poistaminen voi tarkoittaa esimerkiksi vaurioituneen rakenteen poistamista, vaurioitumiseen johtaneen tekijän poistamista, epäpuhtauksien leviämisen estämistä rakennusosia tiivistämällä tai kapseloimalla. Suunnittelussa huomioidaan, onko vaurioituminen aktiivista ja etenevää, tai jääkö rakennukseen riskirakenteita. Kokonaisuuden hallinta on kaikissa sisäilmakorjaushankkeissa oleellista korjauksen onnistumisen kannalta. Valitut korjausmenetelmät ja korjausalueen rajaus riippuvat vaurioitumismekanismista, vaurioiden vakavuudesta ja sijainnista sekä asetetusta korjausten tavoitekäyttöiästä. Jos ongelmien aiheuttaja pystytään perusteellisessa kuntotutkimuksessa yksiselitteisesti määrittelemään, voidaan toimenpiteet tapauskohtaisesti ra-jata hyvin selkeästi pelkästään vauriokohtien korjaamiseen. Joskus lopullinen korjaus-laajuus voidaan määrittää vasta korjausten käynnistyttyä, mutta tämäkin on syytä esittää jo hankesuunnitteluvaiheessa. Joskus rakennuksen purkaminen voi olla järkevä vaihtoehto.

Sisäilmapalveluketjussa laaditaan kohdekohtainen suunnitelma, jonka laadinnassa tutkimuksissa mukana ollut rakennusterveys- tai sisäilma-asiantuntija on käytettävissä suunnittelun tukena. Rakennusterveys- tai sisäilma-asiantuntija lisäksi tarkistaa laaditut suunnitelmat sisäilmanäkökulmasta. Lisäksi erikseen toteutetaan varsinainen suunnitelmatarkistus toisen suunnittelijan toimesta. Suunnittelija varmistaa, että suunnitelmat antavat riittävästi tietoa urakoitsijalle, urakan aikaiselle valvonnalle ja laadunvarmistukselle.

Urakan aikainen valvonta ja laadunvarmistus onnistumisen edellytyksinä

Urakan aikaisen valvonnan ja laadunvarmistuksen toteutuminen on edellytys korjausten onnistumiseksi. Suunnittelija esittää tarvittavat laadunvarmistustoimenpiteet mittauksineen ja tavoitetasoineen korjaussuunnitelmissa. Valvonnalla ja laadunvarmistusmittauksin varmistetaan se, että suunniteltu tavoitetaso saavutetaan.

Sisäilmapalveluketjussa urakan aikaisessa valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota niiden korjausmenetelmien toteutukseen, joilla on vaikutusta sisäilman laatuun. Kriittisten kohtien osalta toteutetaan erityinen tarkastus. Lisäksi huolehditaan suunnitelmien mukaisten laadunvarmistuskokeiden suorituksista. Kohteen tutkimuksissa mukana ollut rakennusterveys- tai sisäilma-asiantuntija ja sisäilmakorjaussuunnittelija toimivat valvonnan tukena läpi korjaustöiden. Rakennusterveys- tai sisäilma-asiantuntija on mukana laadunvarmistuskokeiden suorituksissa ja kokeiden suorituksiin liittyvissä kysymyksissä.

Korjaussuunnittelija esittää jo suunnitelmavaiheessa tarvittavat laadunvarmistustoimenpiteet ja –kokeet tavoitellun laatutason saavuttamiseksi. Tavoiteltu laatu varmistetaan mallitöillä, mallityö- ja työvaihekatselmuksilla sekä laadunvarmistusmittauksilla. Rakennusterveysasiantuntija on mukana laadunvarmistuskokeiden tulosten arvioinnissa.

Käyttöönotto ja tilojen oikea käyttötapa

Käyttöönottovaiheessa rakennukselle ja laitteistolle tehdään tarkistusmittaukset ja korjaustyö todetaan hyväksytyksi sekä tehdään loppusiivouksen onnistumisen laadun-varmistus. Loppusiivouksen määrittely ja tavoitetaso on huomioitu osana korjaussuunnitelmia. Käyttöönottovaiheessa tilojen käyttäjiä opastetaan tilojen oikeaan käyttöön. Kiinteistönhoitajien tulee olla mukana toimintakokeiden aikana, jotta varmistetaan tiedon kulku. Taloteknisten järjestelmien toimivuus tarkastetaan ja testataan. Kiinteistön käytönaikaisissa mittauksissa ja tarkastuksissa taas varmistetaan rakennuksen toimivuus korjausten jälkeen.

Rakennuksen oikea käyttö- ja huoltotapa ovat tärkeitä hyvän sisäilman laadun varmistamiseksi jatkossakin. Sisäilmapalveluketjussa panostetaan tilojen käyttäjien opastukseen ja eri osapuolten väliseen tiedon kulkuun, millä varmistetaan rakennuksen hyvä sisäilma korjausten jälkeen. Käyttöönoton huolelliseen ohjeistukseen kuuluu tärkeänä osana myös rakennuksen huoltokirja.

Korjausten onnistumista varmistava seuranta opiskelijoiden ja henkilökunnan turvana

Korjausten onnistumisen varmistaminen seurantamittauksin alkaa heti korjausten valmistuttua ja jatkuu kohdekohtaisesti valitun ajan. Seurannalla varmistetaan saavutetun laatutason ylläpitäminen, mikä on tärkeää korjausten onnistumisen kannalta. Saavutetun laatutason ylläpitäminen varmistetaan seurantamittauksilla, joita varten laaditaan seurantasuunnitelma, jossa esitetään kohdekohtaiset seurantamenetelmät ja ajankohdat.

Voinko olla jotenkin avuksi?

Varaa aika maksuttomaan puhelinkonsultaatioon kalenteristani:

Varaa aika tästä

   

Tilaa Vahasen blogitekstit sähköpostiisi

4 vinkkiä kiinteistön turvallisuuden ja turvajärjestelmien parantamiseen
Janne Noponen / 13.09.2021

4 vinkkiä kiinteistön turvallisuuden ja turvajärjestelmien parantamiseen

Kiinteistön turvallisuusjärjestelmiä pidetään pahimmillaan pelkkänä menoeränä. Se ei ole yllätys sillä usein järjestelmät ovat hankalia ylläpitää..

Lue lisää
Sideterästen mitoitustyökalu avuksi betonirakenteisten asuinkerrostalojen onnettomuusmitoitukseen
Linda Jaatinen / 08.07.2021

Sideterästen mitoitustyökalu avuksi betonirakenteisten asuinkerrostalojen onnettomuusmitoitukseen

Monet erilaiset poikkeustilanteet, niin hitaat kuin nopeatkin olosuhteiden muutokset, voivat vaurioittaa rakennusta. Vaurionsietokyvyn parantamisessa..

Lue lisää
Remonttikaveri – olen tukenasi koko korjaushankkeen ajan
Virpi Miettinen / 23.06.2021

Remonttikaveri – olen tukenasi koko korjaushankkeen ajan

Vahasen Remonttikaveri-palvelu on osa taloyhtiöiden korjaushankkeen projektiviestintää. Remonttikaveri on asukkaiden ja osakkaiden oma tukihenkilö..

Lue lisää
Turun Jaanin alueen ryhmäkorjaushankkeessa tapahtunutta (osa 8)
Jouni Saarenpää / 15.06.2021

Turun Jaanin alueen ryhmäkorjaushankkeessa tapahtunutta (osa 8)

Seuraamme blogisarjassa Turun Itäharjulla sijaitsevan Jaanin alueen linjasaneeraushankkeen ja maalämpöurakan etenemistä. RTC Vahanen Turku Oy toimii..

Lue lisää
Turun Jaanin alueen ryhmäkorjaushankkeessa tapahtunutta (osa 7)
Jere Kotikivi / 29.04.2021

Turun Jaanin alueen ryhmäkorjaushankkeessa tapahtunutta (osa 7)

Seuraamme blogisarjassa Turun Itäharjulla sijaitsevan Jaanin alueen linjasaneeraushankkeen ja maalämpöurakan etenemistä. RTC Vahanen Turku Oy toimii..

Lue lisää
Mitä rakennuttaminen on?
Antti Huurre / 28.04.2021

Mitä rakennuttaminen on?

Jos ei muille, niin ainakin lapsilleen sitä joutunut jossakin vaiheessa selittämään, mitä tekee työkseen. Miksi hankkeessa pitää rakennuttaja tai..

Lue lisää