Kunnostus kannattaa – arvon nousua vesistökunnostuksella

Ympäristönsuojelun yhteydessä on totuttu puhumaan korvaamattomista ja rahalla mittaamattomista luonnon arvoista. Vesistöjen kohdalla saatetaan esimerkiksi tarkastella, miten jonkun toimenpiteen toteuttaminen vaikuttaa järven tai joen virkistyskäyttöarvoon. Sitä harvoin ilmastaan rahassa. Sinileväpuuron pakkautuessa omaan rantaan mielipahan määrää ei voikaan mitata. Harvassa on se suomalainen, jonka lomafiilikseen ei viime kesän sinilevätilanne vaikuttanut. Jokaisen vanhemman sydäntä kouraisee, kun on todettava uimahaluiselle taaperolle, joka kellukkeet ympärillään odottaa innokkaana veteen pääsyä, että ei, nyt ei voikaan uimaan mennä. Hikikarpaloita omalla otsalla lisää tietoisuus siitä, että ilmiö tulee ilmastonmuutoksen myötä vääjäämättä toistumaan, mikäli mitään ei tehdä. Menetys on korvaamaton.

On kuitenkin asioita, joita voi rahalla mitata. Asioita, joilla on rahallinen arvo, johon ympäristön tila suoraan vaikuttaa. Suomen vesistöjen virkistyskäytöllekin on laskettu arvo – 3,3 miljardia euroa vuosittain. Pelkästään vesien läheisyydessä olevien lomakiinteistöjen arvo on Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan n. 10-15 miljardia.

Noin puolet suomalaisista asuu alle puolen kilometrin päässä vesistöistä. ”Merinäköala, omaa rantaa 100 m, puhtaat kalavedet lähellä, taloyhtiöllä rantasauna…” vesiaihe toden totta kiinnostaa ja siitä ollaan valmiita maksamaan ekstraa. Veden laadulla on suuri merkitys rantakiinteistöjen arvoon. On arvioitu, että vesistön tilan parantamisella voidaan nostaa rantakiinteistöjen arvoa noin 10 %. Toisen arvion mukaan taas rantatontti, jolla vesistön ekologinen tila on erinomainen maksaa viidenneksen enemmän kuin saman kunnan alueella oleva rantatontti, jolla ekologinen tila on tyydyttävä.

Yksittäisen kiinteistön arvon nousu toki ilahduttaa sen omistajaa, mutta onnistuessaan vesistön kunnostus voi vaikuttaa paljon laajemminkin. Esimerkiksi Lahden Vesijärven pahoin rehevöityneen Enonselän onnistunut kunnostus 90-luvulla sai aikaan kokonaisen rantakaupunginosan syntymisen. Vesijärvi oli 80-luvulla huonossa tilassa ja haisevat sinileväkukinnat jokakesäinen riesa. Lahden kaupungin, lahtelaisten yritysten ja myös naapurikuntien yhteisellä ponnistuksella käynnistettiin järven kunnostushanke, jolla Vesijärven tila on säilynyt hyvänä näihin päiviin asti. Nykyisin alueen vetonauloina ovat upea v. 2000 valmistunut Sibelius-talo sekä vilkas Satamaranta monine kahviloineen, ravintoloineen ja venevuokrausta ja risteilyjä tarjoavine matkailuyrityksineen. Muutos on huikea verrattuna 30 vuoden takaiseen unohdettuun teollisuusalueeseen. Vesijärven kunnostushankkeen myötä Lahden kaupunki sai merkittävän mainehyödyn ja mm. vakiinnutti asemansa yliopistokaupunkina Helsingin yliopiston perustettua lahjoitusvaroin akvaattisen ekologian professuurin ja ympäristöekologian laitoksen Vesijärven rantaan. Samanlainen myönteinen kierre on jo alkanut Liedossa ja Kaarinassa, jossa Littoistenjärven kunnostaminen on saanut kiinteistöjen hinnat nousuun. Vahanen Environmentin johtamassa hankkeessa järvi käsiteltiin polyalumiinikloridilla vuonna 2017, minkä jälkeen järven veden laatu parani ja sen virkistyskäyttö sekä kesällä että talvella lisääntyi räjähdysmäisesti.

Kokonaan oman laskelmansa ansaitsisi vesistökunnostuksen mukanaan tuoman lisääntyneen virkistäytymisen – kalastuksen, talviuinnin, lenkkeilyn, hiihdon ym. vesistön ympärillä tapahtuvien aktiviteettien vaikutukset kansanterveyteen ja sen myötä sosiaali- ja terveyskuluihin. Kunnostettavia vesistöjä Suomessa vielä valitettavasti riittää, mutta kaikilla mittareilla laskettuna vesistökunnostus kannattaa.

 

Tutustu vesistöjen kunnostukseen liittyviin palveluihimme. Ota yhteyttä - kerromme mielellämme lisää!

   

Tilaa Vahasen blogitekstit sähköpostiisi