Vetovoimaisen ja elinvoimaisen kaupungin yksi tärkeä ominaisuus on eheä ja viihtyisä keskusta, jollainen monessa vanhassa kaupungissa onkin. Silti kaupungin elinvoima voi hiipua. Vierailin juuri Tanskassa, missä kaupunkisuunnittelu ja -kehitys ovat niin hyvissä kantimissa, että sieltä voi ottaa mallia Suomeenkin.
Kehityksen mahdollistamiseksi on tärkeää valjastaa mukaan koko yhteisö poliitikot ja liike-elämä mukaan lukien. Tanskan Vejlessä kaupungin oma panostus kehitykseen oli alkuun, kun infra luotiin, noin 25 % ja jatkovaiheessa, kun kaupunkirakenne tiivistettiin, vain noin 15 %. Loput rahoituksesta saatiin liike-elämästä. Kaupungin vastuulla ovat lähinnä infran kehitys ja maankäytön ratkaisut. Yrityselämä tuo peliin oman kaupallisuutensa ja palvelut. Asuminen ja toimitilat yhdistämällä saadaan aikaan toimiva ja toinen toistaan tukeva lopputulos. Monimuotoisen palvelurakenteen lisäksi elinvoimaisessa kaupungissa on historiaa, kulttuuria, taidetta ja läpikulkijoita pysäyttäviä elementtejä. Kiinnostavalla kaupungilla on oma tarina, joka erottaa sen kaikista muista kaupungeista.
Hyviä esimerkkejä löytyy Suomestakin. Uudenkaupungin kehitystä vauhdittaa nyt autoteollisuus. Mäntästä löytyy taidekaupunki, pienilmailua ja vahva sellutehdasmenneisyys. Forssan vanhoissa kutomoissa kytee pientoimintaa. Kaupunki konseptoidaan sen vahvuuksien mukaan. Keskeistä on ihmisten osallistaminen ja vuorovaikutus. Niiden kautta sitoudutaan kehittämään omaa elinympäristöä ja ollaan valmiita panostamaan siihen. Tarvitaan myös rutkasti tulevaisuuden uskoa, sillä muuten mikään ei toimi eivätkä investoinnit ja riskinotto houkuttele. Uskon vahvistaminen edellyttää avointa ja yhdenmukaista viestintää ja tahtotilaa, jonka takana päättäjät ovat valmiita seisomaan.
Markettien keskittymisen kaupungin laidoille ja rakennuskannan vanhenemisen voi nähdä uhkana tai mahdollisuutena. Innovarch on toteuttanut vuosikymmenten aikana kymmeniä tällaisia hankkeita ja on siksi avainasemassa luomassa niille tai niiden tilalle uutta ja kestävää käyttöä. Tavanomaisen marketin elinkaari on vain noin 50 vuotta, minkä jälkeen se monesti kannattaa purkaa. Digitaalisuuden myötä ostetaan yhä enemmän verkosta, ja liikekeskukset toimivat enemmän aisteja ja vapaa-aikaa palvelevina kokonaisvaltaisina elämys- ja kokemuskohteina. Digitaalisuuden ja työn vastapainoksi kaivataan mielekkäämpiä ympäristöjä ja rentoutumista luonnossa tai luonnonmukaisissa olosuhteissa. Jos kauppa karkaa kaupungin keskustasta sen laidoille, tilalle pitää tulla jotakin muuta, jotta keskusta säilyy elinvoimaisena.
Väistyvän kaupan luoman tyhjiön edellyttämää kaupunkikehittämistä voidaan tuotteistaa kaupunki- ja korttelitutkimusten sekä palvelumuotoilun kautta. Ennen kaikkea tarvitaan monipuolisia palveluita ja asumista, sekä vuokra- että omistusasuntoja. Moni arvostaa hyvinvointipalveluja ja sitä, ettei ruokaa tarvitse aina tehdä itse. Hyvät liikenneolosuhteet ruokkivat asumista. Espoon Keilaniemeen rakennetaan nyt asuntoja, jotta alueella olisi monipuolista elämää ympäri vuorokauden.
Jotta edellä oleva kehitys olisi mahdollinen, myös yksityisautoilun edellytykset tulee turvata ja huomioida pysäköintiratkaisut. Vejlessä pysäköinti on viety pois kaduilta, jotta ihmiset viihtyisivät niillä. Vejle sykkii, sillä Tanskassa on sisäistetty elämäntavan ja kokemusten jakamisen merkitys. Olennaista on hybridirakentaminen eli eri käyttötarkoitusten yhdistäminen. Pysäköinnit ja palvelut sijaitsevat yleensä alhaalla ja asunnot ylhäällä. Helsingissä sekä Arabianrannassa että Pasilan Triplassa sijaitsee eri omistajien kiinteistöjä päällekkäin, vaikka rakennukset näyttävät yhdeltä kompleksilta. Erilliset omistajuudet eivät nykyisin ole enää mikään ongelma, vaan ne mahdollistavat entistä rikkaamman rakennetun ympäristön luomisen.
Uskon, että kaupan murroksessa on mahdollisuus entistä parempiin kaupunkikeskuksiin. Pienikin kaupunki mahdollistaa erilaisia toimintoja, kuten tehtaan tai telakan ja niiden tarvitseman tuhatpäisen alihankkijayhteisön. Monet saksalaiset pikkukaupungit ovat käytännössä suljettuja markkinoita, joissa ostetaan samoilta kumppaneilta ja säilytetään sama elinympäristö vuosisadasta toiseen.
