Laadin opinnäytetyöni Hämeenlinnan ammattikorkeakouluun rakennuksen hiilijalanjäljen arvioinnista, koska aihe kiinnosti ja siitä on toistaiseksi vähän tietoa Suomen markkinoilla. Arviointeja kysytään tulevaisuudessa yhä enemmän, aluksi varsinkin julkisen rakentamisen puolella, joten on tärkeää perehtyä käytettävissä oleviin menetelmiin ja kehittää niitä entistä tarkemmiksi. Yritykset tulevat jatkossa kilpailemaan hiilijalanjäljellä, joten sen arviointi tulee olemaan merkittävä tekijä tarjouksia laadittaessa.
Hyödynsin tapausesimerkkinä Järvenpään Hyvinvointikampuksen päiväkotihanketta, joka vaikutti soveltuvan hyvin tarkoitukseeni. Tavoitteena oli kehittää erityisesti omaa ja Vahanen Suunnittelupalvelut Oy:n osaamista sekä tietotaitoa aiheesta, mutta ennen kaikkea tuottaa päiväkotiin onnistunut hiilijalanjäljen arviointi. Päiväkodin tilaaja Järvenpään kaupunki edellytti alusta lähtien, että hiilijalanjälki otetaan huomioon suunnittelussa ja arvioidaan.
Hiilijalanjälki on noussut viime aikoina esiin mediassa, mutta sen arviointi on rakennusalalla ollut varsin vähäistä. Tämä on johtunut kansallisten toimintatapojen ja yhteisten menetelmien puuttumisesta. Ympäristöministeriö ja Green Building Council Finland kehittivät vasta viime vuonna ensimmäisen konkreettisen menetelmän, jonka avulla rakennuksen elinkaaren ympäristövaikutuksia ja hiilijalanjälkeä voidaan arvioida.
Käsittelen opinnäytetyössä ilmastonmuutosta ja sen keskeisimpiä käsitteitä ja käyn läpi uutta arviointimenetelmää, sen käyttöä sekä sen pohjalta tehtyä hiilijalanjäljen arviointia Järvenpäässä. Vertasin menetelmän avulla rakennuksen elinkaaren vaiheiden ja rakennesuunnittelun kannalta tärkeiden rakenneosien vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin ja sen jälkeen tuloksiani nollaE Oy:n aiemmin kohteesta laatimaan arvioon rakennuksen hiilijalanjäljestä. Erot olivat huomattavia, jopa 200 prosenttia.
Rakennesuunnittelulla on merkitystä rakennuksen hiilijalanjäljen pienentämisessä
Vertailemalla havaitsin, että kantavien rakenteiden suunnittelulla on huomattavaa merkitystä hiilijalanjäljen torjunnassa sekä hallinnassa. Kantavista rakenteista löytyvät yleensä suurimmat massakeskittymät, ja arviointi perustuu pitkälti valmistuksen päästöihin eli materiaaleilla on suuri vaikutus hiilijalanjälkeen. Mitä raskaampi rakenne suunnitellaan, sitä kuormittavampaa sen komponenttien valmistaminen, kuljettaminen ja asentaminen tietenkin on. Päiväkodin kantavat rakenteet koostuvat pääasiassa teräsbetonista ja teräksestä, joiden valmistaminen ja kuljettaminen kuormittaa ympäristöä huomattavasti.
Toisaalta vertailut toivat esiin hiilijalanjäljen kompleksisuuden ja pientenkin suunnittelu- ja materiaalivalintojen merkitykset kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvaltaisessa vähentämisessä. Jos esimerkiksi kantavien rakenteiden detaljit toteutettaisiin kevyemmillä rakenteilla ja materiaalivalinnoilla, saataisiin tälläkin tavoin heti aikaan pienempi hiilijalanjälki. Näissä kohdissa astuvat esiin erityisesti rakennesuunnittelu ja rakennesuunnittelijoiden tekemät valinnat. Myös puun käyttö rakennusmateriaalina auttaa pienentämään rakennuksen hiilijalanjälkeä ja lisäämään rakennuksen elinkaaren aikana muodostuvien ilmastollistenhyötyjen summaa eli hiilikädenjälkeä.
Vertailujen perusteella arvioinnin ja siihen kehitetyn menetelmän kriittisimmät virheet kohdistuivat laskennan toistettavuuteen ja tarkkuuteen. Menetelmän kehitystyö alkoi vasta viime vuonna, joten on tarkoituskin, että sitä kokeillaan ensin pilottihankkeissa ja kehitetään niistä saadun palautteen pohjalta tarkemmaksi. Uskon, että pilottihankkeista saadaan riittävästi palautetta arvioinnin kehittämiseen ja arvioinnin ohjaamiseen.
Mikäli asiakas haluaa kuitenkin jo nyt pienentää rakennuksensa hiilijalanjälkeä rakennesuunnittelun kautta, on tähän nykyistenkin tietojen pohjalta hyvät edellytykset. Tässä vaiheessa ei ole kuitenkaan syytä tuijottaa tarkkoja lukuja vaan keskittyä isommassa mittakaavassa kohteen materiaalivalintoihin. Opinnäytetyön yhteydessä havaitsin, että hiilijalanjäljen arviointi kannattaa suorittaa tarkemmin vasta siinä vaiheessa, kun suurin osa materiaalivalinnoista ja rakenneratkaisuista on jo tiedossa.
Lue koko opinnäytetyö täältä http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004024398
