Mitä rakennuksen hiilijalanjälkeä arvioitaessa pitää ottaa huomioon?

Laadin opinnäytetyöni Hämeenlinnan ammattikorkeakouluun rakennuksen hiilijalanjäljen arvioinnista, koska aihe kiinnosti ja siitä on toistaiseksi vähän tietoa Suomen markkinoilla. Arviointeja kysytään tulevaisuudessa yhä enemmän, aluksi varsinkin julkisen rakentamisen puolella, joten on tärkeää perehtyä käytettävissä oleviin menetelmiin ja kehittää niitä entistä tarkemmiksi. Yritykset tulevat jatkossa kilpailemaan hiilijalanjäljellä, joten sen arviointi tulee olemaan merkittävä tekijä tarjouksia laadittaessa.

Hyödynsin tapausesimerkkinä Järvenpään Hyvinvointikampuksen päiväkotihanketta, joka vaikutti soveltuvan hyvin tarkoitukseeni. Tavoitteena oli kehittää erityisesti omaa ja Vahanen Suunnittelupalvelut Oy:n osaamista sekä tietotaitoa aiheesta, mutta ennen kaikkea tuottaa päiväkotiin onnistunut hiilijalanjäljen arviointi. Päiväkodin tilaaja Järvenpään kaupunki edellytti alusta lähtien, että hiilijalanjälki otetaan huomioon suunnittelussa ja arvioidaan.

Hiilijalanjälki on noussut viime aikoina esiin mediassa, mutta sen arviointi on rakennusalalla ollut varsin vähäistä. Tämä on johtunut kansallisten toimintatapojen ja yhteisten menetelmien puuttumisesta. Ympäristöministeriö ja Green Building Council Finland kehittivät vasta viime vuonna ensimmäisen konkreettisen menetelmän, jonka avulla rakennuksen elinkaaren ympäristövaikutuksia ja hiilijalanjälkeä voidaan arvioida.

Käsittelen opinnäytetyössä ilmastonmuutosta ja sen keskeisimpiä käsitteitä ja käyn läpi uutta arviointimenetelmää, sen käyttöä sekä sen pohjalta tehtyä hiilijalanjäljen arviointia Järvenpäässä. Vertasin menetelmän avulla rakennuksen elinkaaren vaiheiden ja rakennesuunnittelun kannalta tärkeiden rakenneosien vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin ja sen jälkeen tuloksiani nollaE Oy:n aiemmin kohteesta laatimaan arvioon rakennuksen hiilijalanjäljestä. Erot olivat huomattavia, jopa 200 prosenttia.

Rakennesuunnittelulla on merkitystä rakennuksen hiilijalanjäljen pienentämisessä

Vertailemalla havaitsin, että kantavien rakenteiden suunnittelulla on huomattavaa merkitystä hiilijalanjäljen torjunnassa sekä hallinnassa. Kantavista rakenteista löytyvät yleensä suurimmat massakeskittymät, ja arviointi perustuu pitkälti valmistuksen päästöihin eli materiaaleilla on suuri vaikutus hiilijalanjälkeen. Mitä raskaampi rakenne suunnitellaan, sitä kuormittavampaa sen komponenttien valmistaminen, kuljettaminen ja asentaminen tietenkin on. Päiväkodin kantavat rakenteet koostuvat pääasiassa teräsbetonista ja teräksestä, joiden valmistaminen ja kuljettaminen kuormittaa ympäristöä huomattavasti.

Toisaalta vertailut toivat esiin hiilijalanjäljen kompleksisuuden ja pientenkin suunnittelu- ja materiaalivalintojen merkitykset kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvaltaisessa vähentämisessä. Jos esimerkiksi kantavien rakenteiden detaljit toteutettaisiin kevyemmillä rakenteilla ja materiaalivalinnoilla, saataisiin tälläkin tavoin heti aikaan pienempi hiilijalanjälki. Näissä kohdissa astuvat esiin erityisesti rakennesuunnittelu ja rakennesuunnittelijoiden tekemät valinnat. Myös puun käyttö rakennusmateriaalina auttaa pienentämään rakennuksen hiilijalanjälkeä ja lisäämään rakennuksen elinkaaren aikana muodostuvien ilmastollistenhyötyjen summaa eli hiilikädenjälkeä.

Vertailujen perusteella arvioinnin ja siihen kehitetyn menetelmän kriittisimmät virheet kohdistuivat laskennan toistettavuuteen ja tarkkuuteen. Menetelmän kehitystyö alkoi vasta viime vuonna, joten on tarkoituskin, että sitä kokeillaan ensin pilottihankkeissa ja kehitetään niistä saadun palautteen pohjalta tarkemmaksi. Uskon, että pilottihankkeista saadaan riittävästi palautetta arvioinnin kehittämiseen ja arvioinnin ohjaamiseen.

Mikäli asiakas haluaa kuitenkin jo nyt pienentää rakennuksensa hiilijalanjälkeä rakennesuunnittelun kautta, on tähän nykyistenkin tietojen pohjalta hyvät edellytykset. Tässä vaiheessa ei ole kuitenkaan syytä tuijottaa tarkkoja lukuja vaan keskittyä isommassa mittakaavassa kohteen materiaalivalintoihin. Opinnäytetyön yhteydessä havaitsin, että hiilijalanjäljen arviointi kannattaa suorittaa tarkemmin vasta siinä vaiheessa, kun suurin osa materiaalivalinnoista ja rakenneratkaisuista on jo tiedossa.

Lue koko opinnäytetyö täältä http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004024398

   

Tilaa Vahasen blogitekstit sähköpostiisi

Mihin taloyhtiön rahat valuvat?
Laura Salonpää / 30.06.2020

Mihin taloyhtiön rahat valuvat?

Tiesitkö, että veden lämmitykseen voi kulua jopa yhtä paljon energiaa kuin rakennuksen ulkovaipan lämpöhäviöihin? Entä tiesitkö, että tasaisesti..

Lue lisää
Sisäilma-asioissakaan ei kannata luottaa vain yhden alan asiantuntijaan
Asko Laune / 24.06.2020

Sisäilma-asioissakaan ei kannata luottaa vain yhden alan asiantuntijaan

Oikein tai väärin, hyvä tai huono... Väitän, että jotakin siltä väliltä. Mille tahansa valinnalle löytyy aina peruste, ja toisaalta mikä tahansa..

Lue lisää
Turun Jaanin alueen ryhmäkorjaushankkeessa tapahtunutta (osa 2)
Niko Pihlanen / 23.06.2020

Turun Jaanin alueen ryhmäkorjaushankkeessa tapahtunutta (osa 2)

Seuraamme blogisarjassa Turun Itäharjulla sijaitsevan Jaanin alueen linjasaneeraushankkeen ja maalämpöurakan etenemistä. RTC Vahanen Turku Oy toimii..

Lue lisää
Turun Jaanin alueen ryhmäkorjaushankkeessa tapahtunutta (osa 1)
Mika Varpula / 26.05.2020

Turun Jaanin alueen ryhmäkorjaushankkeessa tapahtunutta (osa 1)

Seuraamme blogisarjassa Turun Itäharjulla sijaitsevan Jaanin alueen linjasaneeraushankkeen ja maalämpöurakan etenemistä. RTC Vahanen Turku Oy toimii..

Lue lisää
Mitä rakennushankkeen valvoja tekee ja mikä on hänen roolinsa?
Anne Pursiainen / 28.01.2020

Mitä rakennushankkeen valvoja tekee ja mikä on hänen roolinsa?

Rakennushankkeelle nimetään valvoja kullekin erikoisalalle (pää-, rakennus-, LVI- ja sähkövalvoja). Päävalvoja laati valvontasuunnitelman, jonka mukaan..

Lue lisää
Asuinrakennuksen energiatehokkuus kuntoon – ja vielä valtion tukemana
Markus Eklund / 21.01.2020

Asuinrakennuksen energiatehokkuus kuntoon – ja vielä valtion tukemana

Suomen kunnianhimoinen tavoite on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius merkitsee, että hiilidioksidipäästöjä syntyisi..

Lue lisää