Painovoimainen vs. koneellinen ilmanvaihto – tunteella vai järjellä?

Sisäilmasto tai sisäilman laatu on pääosin mitattavissa ja aistittavissa. Sisäilmalle tulee asettaa tavoitteet, ja tavoitteiden perusteella tulee määritellä menetelmä, jolla ne saavutetaan.

Koneellinen ilmanvaihto on menetelmä, ei tavoite eikä laatutekijä. Painovoimainen ilmanvaihtokin on menetelmä, ei tavoite eikä laatutekijä. Vanhaan hyvään aikaan kaikki toimi painovoimaisesti. Monet vanhan hyvän ajan rakennukset ovat edelleen pystyssä ja hyvässä kunnossa, mutta aika moni muu on hävinnyt kartalta.

Maailma muuttuu. Tulisijoja käytetään nykyisin harvoin jatkuvana lämmitysmuotona. Märkätilojen ja sähkölaitteiden määrä ja käyttö kasvavat. Nykyaikaiset rakenteet ovat entistä tiiviimpiä ja eristävämpiä, ja samaan aikaan kaupungistumisen, liikenteen ja teollisuuden aiheuttamat ilman epäpuhtaudet ulkoilmassa lisääntyvät. Vanhan hyvän ajan menetelmät eivät välttämättä toimi enää.

Asetustenmukaisuuden kolme tukijalkaa ovat turvallisuus, terveellisyys ja energiatehokkuus

Muutaman viime vuosikymmenen aikana säädetyt rakennusmääräykset ovat luonteeltaan menetelmäpohjaisia. Onneksi asiat muuttuvat, ja vuoden 2018 alusta saimme uudet lopputulosperusteiset asetukset vanhojen määräysten sijasta. Asetusten mukaan rakennuksen tulee olla turvallinen, terveellinen ja energiatehokas kaikissa normaaleissa käyttöolosuhteissa. Nykyisin suunnittelijana on mukava toimia, koska voi itse määritellä menetelmät asiakkaan tarpeenmukaisen laatutason saavuttamiseksi.

Asetuksissa on toki lisämääreitä turvallisuudelle ja terveellisyydelle: Rakennuksen huonelämpötilan on oltava suunniteltuna käyttöaikana viihtyisä, eivätkä ilman liike, lämpötilasäteily, lämpötilan vaihtelu, lämpötilaerot ja pintalämpötilat saa heikentää sitä. Suunnittelun perusteena on käytettävä tilan käyttötarkoitusta, luonnetta ja eri säävyöhykkeille säädettyjä mitoittavia ulkoilman lämpötiloja. Sisäilmassa ei saa esiintyä terveydelle haitallisessa määrin hiukkasmaisia epäpuhtauksia, fysikaalisia, kemiallisia tai mikrobiologisia tekijöitä eikä viihtyisyyttä jatkuvasti heikentäviä hajuja. Samoin asetuksessa otetaan kantaa ulkoilmavirtoihin ja ulko- ja puhallusilmalaitteiden sijoittamiseen.

Kaikki edellä mainitut seikat ovat asetusten päälinjaa tukevia ja toimivat hyvänä muistisääntönä. Ilmanvaihtoa suunniteltaessa on siis otettava huomioon ilmamäärävaatimukset, virtaussuunnat, säädettävyys ja ohjaus, suodatus, ilman laatu, lämpötila, vetoisuus, epäpuhtaudet, äänieristys ja energiatehokkuus. Näihin löytyy menetelmiä sekä koneellisesta että painovoimaisesta ilmanvaihdosta.

Asetusten kolmas tukijalka on energia: Painovoimainen ilmanvaihto ei kuluta sähköä. Lämmön talteenoton puuttuminen tosin hukkaa energiaa. Koneellinen ilmanvaihto kuluttaa sähköä, mutta mahdollistaa lämmön talteenoton. Onneksi energiankulutuksen ja investoinnin kustannukset voi arvioida ja laskea ennen päätöstä ilmanvaihtoratkaisusta.

Suuntaviivoja ilmanvaihtomenetelmän valintaan

Ilmanvaihtoratkaisu vaikuttaa huomattavasti myös kohteen arkkitehtuuriin. Ilmanvaihtoratkaisu on osa kokonaisuutta, eikä yhtä oikeaa ratkaisua ole. Alla on esitetty suuntaviivoja valinnalle.

Painovoimainen ilmanvaihto sopii yleensä tiloihin, joissa on vähän sisäisiä kuormitustekijöitä ja joustavat olosuhdevaatimukset, kuten saneerauksiin ja asuntoihin taajamiin ja maaseudulle.

Koneellinen ilmanvaihto sopii tiloihin, joissa on paljon sisäisiä kuormitustekijöitä ja tarkat olosuhdevaatimukset, kuten uudiskohteisiin, keskusta- ja liikennealueiden lähelle, liikerakentamiseen ja kokoontumistiloihin.

Ääripäinä esittäisin 20 neliön hirsimökkiä jänkällä 100 kilometrin päässä sähkölinjasta sekä konferenssikeskusta kehä I:n ja Tampereen moottoritien kainalossa. Kumpaakin löytyy hyvä ja toimiva, joskin toisistaan poikkeava, ratkaisu. Muistetaanhan kuitenkin kaikki, että yleensä asuinrakennusten ikkunoita voi ja saa avata!

Siteeraan vielä Kiinteistöpostissa 11.1.2018 julkaistua artikkelia, jossa sanottiin näin: ”Painovoimainen ilmanvaihto on yksinkertaisuudessaan kiehtova: ilma liikkuu ilmaiseksi ja sähköttä fysiikan lakien mukaan, tuo tullessaan sisätiloihin raitista ilmaa ja vie mennessään tunkkaisen käytetyn ilman.

Kehittäisin lausuntoa mielelläni seuraavaan muotoon: ”Ilmanvaihto on kiehtova aihe: Ilmanvaihdon toimiessa ilma liikkuu fysiikan lakien mukaan, tuo tullessaan sisätiloihin raitista ilmaa ja vie mennessään tunkkaisen käytetyn ilman – menetelmästä riippumatta.”

Miksi käymme tätä keskustelua tunnepohjaisesti? Oleellisia asioita ovat laatu ja kustannukset, jotka ovat määreiden perusteella laskettavissa ja mitattavissa.

 

   

Tilaa Vahasen blogitekstit sähköpostiisi

Mitä rakennuksen hiilijalanjälkeä arvioitaessa pitää ottaa huomioon?
Martti Virtanen / 09.07.2020

Mitä rakennuksen hiilijalanjälkeä arvioitaessa pitää ottaa huomioon?

Laadin opinnäytetyöni Hämeenlinnan ammattikorkeakouluun rakennuksen hiilijalanjäljen arvioinnista, koska aihe kiinnosti ja siitä on toistaiseksi vähän..

Lue lisää
Mihin taloyhtiön rahat valuvat?
Laura Salonpää / 30.06.2020

Mihin taloyhtiön rahat valuvat?

Tiesitkö, että veden lämmitykseen voi kulua jopa yhtä paljon energiaa kuin rakennuksen ulkovaipan lämpöhäviöihin? Entä tiesitkö, että tasaisesti..

Lue lisää
Sisäilma-asioissakaan ei kannata luottaa vain yhden alan asiantuntijaan
Asko Laune / 24.06.2020

Sisäilma-asioissakaan ei kannata luottaa vain yhden alan asiantuntijaan

Oikein tai väärin, hyvä tai huono... Väitän, että jotakin siltä väliltä. Mille tahansa valinnalle löytyy aina peruste, ja toisaalta mikä tahansa..

Lue lisää
Turun Jaanin alueen ryhmäkorjaushankkeessa tapahtunutta (osa 2)
Niko Pihlanen / 23.06.2020

Turun Jaanin alueen ryhmäkorjaushankkeessa tapahtunutta (osa 2)

Seuraamme blogisarjassa Turun Itäharjulla sijaitsevan Jaanin alueen linjasaneeraushankkeen ja maalämpöurakan etenemistä. RTC Vahanen Turku Oy toimii..

Lue lisää
Turun Jaanin alueen ryhmäkorjaushankkeessa tapahtunutta (osa 1)
Mika Varpula / 26.05.2020

Turun Jaanin alueen ryhmäkorjaushankkeessa tapahtunutta (osa 1)

Seuraamme blogisarjassa Turun Itäharjulla sijaitsevan Jaanin alueen linjasaneeraushankkeen ja maalämpöurakan etenemistä. RTC Vahanen Turku Oy toimii..

Lue lisää
Miksi rakennuksiemme korjauksista ei päätetä faktojen perusteella?
Arto Toorikka / 25.02.2020

Miksi rakennuksiemme korjauksista ei päätetä faktojen perusteella?

Miksi rakennusten kuntoa ja korjaustarpeita ei tunneta?

Lue lisää