Mistä ja miten putkiremontin hinta muodostuu? Lähdetään liikkeelle siitä, kun taloyhtiö ryhtyy tekemään tarveselvitystä eli kartoittamaan, mitkä kohdat kiinteistössä ovat tulleet käyttöikänsä päähän. Mikä on rikki tai rikkoutumassa lähitulevaisuudessa? Tämä on suurin yksittäinen remonttiurakan hintaan vaikuttava asia ja määrää noin 50 prosenttia kokonaiskustannuksista.
Seuraavaksi käynnistetään suunnitteluosuus. Se alkaa hankesuunnitteluvaiheesta, jolla on kustannusten kannalta merkitystä varsinkin, kun puhutaan linjasaneerauksen kaltaisesta laajasta peruskorjauksesta. Hankesuunnittelulla selvitetään saneerauksen laajuus ja määritetään haluttu laatutaso, eli mihin tasoon halutaan korjata, sekä otetaan kantaa kiinteistön tulevaan toimivuuteen ja käytettävyyteen. Tässä vaiheessa määräytyy noin 10–20 prosenttia urakan kokonaiskustannuksista.
Kun hankesuunnitelma on hyväksytty taloyhtiössä, siirrytään luonnos- ja usein saman tien lupa- ja toteutussuunnitteluvaiheeseen. Tässä vaiheessa määräytyvät seuraavat 10–20 prosenttia kokonaiskustannuksista, kun päästään tarkentamaan laatutasoja ja määrittelemään asennettavia tuotteita. Tarkempien mittausten jälkeen suunnitellaan esimerkiksi, mitä materiaaleja ja putkikokoja remontissa käytetään. Kustannuksiin vaikuttaa tässä vaiheessa myös se, miten urakka jakautuu eli missä vaiheissa toteutetaan mikäkin osuus ja milloin hinnat lyödään lukkoon urakoitsijan kanssa.
Rakennuslupavaiheessa kustannuksiin voivat vaikuttaa paikalliset määräykset ja suojeluasiat; esimerkiksi porrashuoneet voivat olla suojeltuja. Tällaisen asian olisi hyvä olla tiedossa jo hankesuunnitteluvaiheessa, koska viranomainen voi sen perusteella pysäyttää prosessin, mikä taas viivästyttää remonttia ja tuottaa sitä kautta ylimääräisiä tai ennakoimattomia kustannuksia.
Kun rakennuslupa- ja toteutuskelpoiset suunnitelmat on laadittu, edetään rakennusvaiheeseen, jolloin kaikki aiempi suunnittelu ratkaisuineen ja tuotemäärityksineen konkretisoituu. Tässä vaiheessa voidaan tehdä pieniä tuotevaihtoja tai vastaavia muutoksia, mutta yleensä rakennusvaiheen hinnanmuodostus on sekin 10–20 prosentin luokkaa. Nyt kuitenkin maksetaan siitä, mitä aikaisemmin on suunniteltu, eli kaikki tehdyt päätökset konkretisoituvat rahaksi.
Erilaiset urakkamuodot voivat tuoda hankkeeseen synergiaetua, esimerkiksi kun erilaisissa yhteistoimintamalleissa laaditaan suunnitelmat yhdessä urakoitsijan kanssa. Tällaisessa remontissa käytetään valitun urakoitsijan toimintatapoihin soveltuvia ratkaisuja ja sovitaan hankkeen aikataulusta yhdessä.
Jo tarvekartoituksessa kannattaa ottaa asiantuntija mukaan hankkeeseen, jottei harhauduta muodostamaan tehottomia kokonaisuuksia. Hankesuunnitteluvaiheessa tulee päättää, viedäänkö jokin osio tai asia luonnossuunnitteluun asti vai jätetäänkö kokonaan pois. Raja luonnos- ja toteutussuunnittelun välillä on usein häilyvä, ja itse kannustan tekemään luonnokset jo hankesuunnitteluvaiheessa, jolloin pedataan lupa- ja toteutussuunnittelulle selkeämpi kokonaisuus. Hyvien suunnitelmien pohjalta on helpompi ennakoida ja hallita asioita, jotka muuten tulevat yllätyksenä rakennusvaiheessa.
