Pyritään välttämään turhat korjaukset: uusi vanha viiltomittaus auttaa muovilattiapäällysteiden kunnon ja korjaustarpeen arvioinnissa

Viime vuosina muovilattiapäällysteisiin liitetyt sisäilmaongelmat ovat olleet tasaisen varmasti esillä uutisotsikoissa. Muovilattiapäällysteiden käyttöön liittyvissä keskusteluissa esiin nousevat usein tutkitun tiedon puute, erilaiset epäilykset ja jopa monenlaiset uskomukset. Näistä syistä monesti päädytäänkin raskaaseen ylikorjaamiseen varmuuden vuoksi. Rakennusten sisäilma-asioista tiedetään paljon, mutta paljon on myös vielä hämärän peitossa. Alaa kuitenkin kehitetään jatkuvasti. Lattiapäällystevaurioihin liittyvänä esimerkkinä Tampereen yliopistolla on ollut vuodesta 2017 lähtien käynnissä tutkimushanke muovilattiapäällysteiden asennusalustan alkalisuuden vaikutuksesta lattiapäällystevaurioiden syntymiseen.

Kun pohdin aihetta rakennusterveysasiantuntijan sertifiointiin valmentavan koulutuksen opinnäytetyölleni, yksi tärkeimmistä kriteereistä aiheenvalinnassa oli se, että aiheen tutkimuksesta tulisi olla alan yleisen kehittymisen kannalta selvää hyötyä. Lopulta aiheekseni valikoitui viiltomittaukset kuntotutkimuksissa. Viiltomittauksia on tehty Suomessa jo yli 20 vuoden ajan, joten miten päädyin tällaiseen aihevalintaan? Viiltomittausten mittaustekniikkaa on tutkittu hyvin vähän menetelmän yleisyyteen nähden. Mittausten luotettavuutta on myös joskus kritisoitu, mikä lisäsi mielenkiintoa aihetta kohtaan.

Rakennuksissa tehtävissä kosteus- ja sisäilmateknisissä kuntotutkimuksissa alustaan liimattujen muovilattiapäällysteiden kuntoa arvioidaan usein lattiapäällysteen ja tasoitekerroksen välisestä liimakerroksesta tehtävin nopein rakennekosteusmittauksin. Suhteellista kosteutta mittaava mittapää asetetaan joustavan lattiapäällysteen alle viillon kautta. Tätä mittausta kutsutaan viiltomittaukseksi. Viiltomittaukset ovat tärkeä osa lattiapäällysteiden kunnon arviointia, sillä betonirakenteen kosteudesta vain pintarakenteeseen kontaktissa olevan tasoite- ja betonipinnan kosteudella on merkitystä pintarakenteiden mahdolliseen vaurioitumiseen.

Heti pintarakenteen alla vallitsevan suhteellisen kosteuden kriittisenä pitoisuutena on yleisesti pidetty 85 % RH:ta, ja kun se ylittyy pitkäksi aikaa, kosteus voi yhdessä betonin emäksisyyden kanssa vapauttaa pintarakennejärjestelmistä sisäilman laadun kannalta haitallisia haihtuvia kemiallisia yhdisteitä eli VOC-yhdisteitä. Käytännössä sisäilman laadun kannalta merkitystä on vain niillä yhdisteillä, jotka pääsevät siirtymään lattiapäällysteen alta sisäilmaan. Kuitenkin liian usein tutkimuksissa kaivetaan korjausten perusteeksi VOC-yhdisteitä juuri lattiapäällysteiden alta, vaikka tutkimuksin oltaisiin todettu, että yhdisteet eivät siirtyisi haitallisissa määrin sisäilmaan. Lattiapäällysteen alla olevien VOC-yhdisteiden määrä kuvaa siis ensisijaisesti emissiopotentiaalia, ei suoraa sisäilmavaikutusta.

Opinnäytetyöni tavoitteena oli käsitellä ja selvittää viiltomittauksiin vaikuttavia tekijöitä ja siten arvioida viiltomittausten soveltuvuutta lattiapäällysteen kunnon arviointiin. Tutkimuksen perusteella viiltomittausten tarkkuutta voidaan pitää varsin hyvänä, mikäli rakenteen ja mitta-anturin välillä ei ole juurikaan lämpötilaeroa. Todennäköisesti juuri lämpötilaerot ovat suurin yksittäinen epäloogisia mittaustuloksia tai virhetulkintoja aiheuttava tekijä. Lämpötilaeroja aiheuttavat esimerkiksi sisäilman vaihtuvat olosuhteet, lattialämmitys tai rakenteen viileämmät alueet rakennuksen reuna-alueilla. Harvinaisemmissa tapauksissa lattiapäällysteen alapuoliset kemialliset yhdisteet voivat vaikuttaa saatuihin mittaustuloksiin, yleensä laskien mittaustuloksia.

Esimerkki: Muovilattiapäällysteen alta mitattiin 85 % RH:n ylittävä kosteuspitoisuus. Pitääkö lattiapäällysteet siis poistaa ja ryhtyä laajoihin korjaustoimenpiteisiin? Tähän voisi vastata savolaisittain saattaa olla, vaan saattaa olla olemattakin. Mittaustuloksia tulkittaessa on tärkeää muistaa, että korjaustarvetta selvitettäessä viiltomittauksien ohella tulee käyttää myös muita tutkimuksia, kuten pintakosteuskartoitusta, aistinvaraista tarkastelua, kosteusprofiilin määritystä porareikä- tai näytepalamittauksin sekä, jos ei muuten riittävästi selviä, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden mittauksia. Viiltomittaukset toimivat edellä mainittuja muita tutkimuksia tukevana lisäinformaationa. Arvio lattiapäällysteiden kunnosta on tehtävä kokonaisuutta arvioiden, ei yksittäiseen mittaustulokseen perustuen. Tiedossa on useita käytännön tapauksia, joissa muovilattiapäällysteet ovat toimineet moitteetta, vaikka lattiapäällysteen alapuolinen suhteellinen kosteuspitoisuus vaihtelee viiltomittausten mukaan 85–90 % RH. On siis tärkeää muistaa, että kriittisen suhteellisen kosteuspitoisuuden rajana pidetty 85 % RH ei ole tutkimuksiin perustuva tarkka raja-arvo, josta ei voida koskaan poiketa, vaan se on kokemusperäinen suuruusluokkaa kuvaava lukuarvo, jota voidaan käyttää lähtökohtana viiltomittaustulosten tulkinnassa, mikäli esimerkiksi tutkitun lattiarakenteen tarkempia materiaalitietoja ei ole käytettävissä.

On muistettava, että mittaukset ovat vain mittauksia. Opinnäytetyössäni esittämäni viiltomittausohjeen mukaan yksittäisen täsmällisesti suoritetun mittauksen mittavirhe on useista vaikuttavista tekijöistä johtuen ± 3–5 % RH-yksikköä. Kun tehdään enemmän täsmällisesti toteutettuja viiltomittauksia, mittausten tarkkuutta voidaan parantaa, joiden perusteella muovilattiapäällysteiden kosteusolosuhteiden ja siten kunnon arviointi on luotettavampaa. On tärkeää muistaa tehdä viiltomittauksille kunnollinen ja pohtiva mittavirhetarkastelu. Tämä tuntuu liian usein unohtuvan, tai voi olla, ettei sitä osata tehdä. Lattiapäällysteiden vaurioitumista arvioitaessa päällysteen alapuolisen kosteuspitoisuuden lisäksi on otettava huomioon aiemmin mainitun Tampereen yliopiston tutkimuksen havainnot, joiden mukaan lattiapäällystevaurioita voi syntyä liian korkean alkalisuuden aiheuttamana, vaikka lattiapäällysteiden vaurioitumisen kannalta kriittinen suhteellinen kosteuspitoisuus ei ylittyisikään.

Jos korjaustarve lopulta todetaan, korjaustarpeen ja -laajuuden arvioinnin kannalta on tärkeää ymmärtää ja tuoda esille, mitä aluetta saadut tulokset ja havainnot edustavat. Jos viiltomittauksesta saadaan selkeästi kosteaa osoittava mittaustulos ja samalla kohdalla maton alapuolisen kunnon aistinvaraisen arvion perusteella on selkeitä kosteusvaurioita, tässä kohdassa on todettu rakennustekninen korjaustarve. Korjauksen laajuudesta ei voida kuitenkaan vielä sanoa oikein mitään. Useilla menetelmillä ja riittävän laajasti tehdyillä tutkimuksilla yksittäisen kohdan havaintoja voidaan skaalata suhteellisen nopeasti koskemaan laajempaa aluetta, tai vauriohavainto voidaan rajata koskemaan vain tiettyä aluetta. Käytännössä korjaustarve sijoittuu aina jollekin rajatulle alueelle. Toki tietyn vauriolaajuuden ylittyessä on mielekkäämpää uusia lattiapäällysteet kauttaaltaan tai isommalta alueelta kuin tutkia vauriolaajuutta loputtomiin erilaisin tutkimusmenetelmin. Lattiapäällysteiden uusiminen varmuuden vuoksi hatarin tutkimusperustein ei kuitenkaan saa missään nimessä olla ensisijainen etenemismalli, sillä korjaustoimenpiteet ovat useimmiten hyvin paljon käyttöä haittaavia, kalliita, hitaita ja luontoa kuluttavia. Luonnonvarojen tuhlaamista voidaan vähentää täsmäkorjauksilla, eli korjaamalla vain se, mitä todella tarvitaan. Hyviin tutkimuksiin pohjautuvilla täsmäkorjauksilla voimme vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja samalla onnistua ”sisäilmastonmuutoksessa”.

Vielä lopuksi viiltomittauksista: Opinnäytetyöni tulosten perusteella viiltomittauksia voidaan pitää kenttätöihin varsin hyvin soveltuvana ja nopeana ongelmakohtien tunnistusmenetelmänä. On kuitenkin muistettava, että viiltomittaus on vain yksi tutkimusmenetelmä muiden joukossa. Lattiapäällysteiden kuntoa on arvioitava kokonaisuutena, eikä yksittäisten mittaustulosten perusteella saa tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Jos aihe kiinnostaa enemmän, voit käydä lukemassa koko opinnäytetyöni täältä.

   

Tilaa Vahasen blogitekstit sähköpostiisi

Energiaremontissa on otettava huomioon kokonaisuus
Asko Laune / 10.03.2021

Energiaremontissa on otettava huomioon kokonaisuus

Energiahankkeella voi saada aikaan huomattavia säästöjä taloyhtiölle. Esitän seuraavassa, mitä on syytä ottaa huomioon kiinteistö- ja..

Lue lisää
Turun Jaanin alueen ryhmäkorjaushankkeessa tapahtunutta (osa 6)
Jari Salonen / 08.03.2021

Turun Jaanin alueen ryhmäkorjaushankkeessa tapahtunutta (osa 6)

Seuraamme blogisarjassa Turun Itäharjulla sijaitsevan Jaanin alueen linjasaneeraushankkeen ja maalämpöurakan etenemistä. RTC Vahanen Turku Oy toimii..

Lue lisää
Saako 1970-luvun peltikasettikylpyhuoneen uudistettua tälle vuosituhannelle?
Jukka Pesonen / 26.02.2021

Saako 1970-luvun peltikasettikylpyhuoneen uudistettua tälle vuosituhannelle?

Suomessa on vielä paljon 1970- ja 1980-luvun elementtikerrostaloja, joita ei ole saneerattu vastaamaan tämän vuosituhannen vaatimuksia...

Lue lisää
Miten kaupat ja kauppakeskukset saadaan kukoistamaan?
Esa Piispanen / 16.02.2021

Miten kaupat ja kauppakeskukset saadaan kukoistamaan?

Liikerakentamisen tulevaisuudessa nähdään niin uhkia kuin mahdollisuuksiakin. Ala kohtaa monia haasteita, joiden ratkaisemiseksi on seurattava tarkalla..

Lue lisää
Betonirakenteiden kuntotutkimus: Milloin, miksi ja miten?
Tommi Karihtala / 16.02.2021

Betonirakenteiden kuntotutkimus: Milloin, miksi ja miten?

Julkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimukset ovat juuri nyt ajankohtaisia monessa taloyhtiössä. Rakenteita rikkovia menetelmiä vältetään usein..

Lue lisää
Koulurakennuksen onnistunut sisäilmakorjaus
Taru Säteri / 05.02.2021

Koulurakennuksen onnistunut sisäilmakorjaus

– kesän 2021 korjaushankkeiden aloitus viimeistään NYT!

Lue lisää