Rakennuksen perusparannus ja paloturvallisuus

Rakennuksen perusparannuksessa tulee paloturvallisuuden osalta säilyttää vähintään olemassa oleva turvallisuustaso ja parantaa sitä olemassa olevan rakennuksen ehdoin. Usein rakennuksen ikä ja museaaliset arvot asettavat vaatimuksia, joiden takia rakennusta ei kaikilta osin ole tarvetta korjata kuin uutta. Tulee osata tehdä turvallisia kompromisseja, joka on myös välillä taito olla tekemättä mitään.

Perusparannushankkeessa paloturvallisuuden osalta huomioidaan vaatimukset, jotka olivat asetettu paloturvallisuudelle rakennusaikana. YM:n vuoden alusta voimaan tullutta asetusta (848/2017) rakennusten paloturvallisuudesta ei sovelleta suoraan perusparannushankkeessa, kun toiminta rakennuksessa ei muutu vaativammaksi tai kyseessä ei ole rakennuksen laajennus.

Ensimmäinen Rak Mk E1 tuli voimaan vuonna 1976, jota ennen on sovellettu muun muassa Sisäasiainministeriön palonkestävyyspäätöstä vuodelta 1962 tai esimerkiksi paloluokituspäätöstä vuodelta 1936. Soveltamista ja poikkeamia nykymääräyksistä vaativia asioita perusparannuksessa ovat usein uloskäytäväjärjestelyt, poistumismatkat, savunpoisto, palo-osastointi ja -turvallisuustekniikka.

Uloskäytävien osalta poikkeamia on oviaukkojen leveyksissä, korkeuksissa ja ovien avautumissuunnissa. Perusparannuksessa useimmiten voidaan todeta, että oviaukko on nykyvaatimuksia matalampi ja kapeampi, mutta olemassa olevan rakennuksen ja käyttötavan ollessa sama, viranomaisneuvottelussa todetaan ja vain kirjataan asia palotekniseen suunnitelmaan. Edellä mainitussa on huomioitava kuitenkin, että henkilömäärän kasvattaminen voi vaatia toimenpiteitä uloskäytävävaatimusten täyttämiseksi.

Museaalisten arvojen ja kohtuuttomia vaativien korjaustoimenpiteiden takia nykymääräysten mukaisia poistumismatkavaatimuksia ei aina saavuteta. Tapauskohtaisesti ja viranomaisneuvotteluiden kautta sekä mahdollisen turvallisuustekniikan parantamisella poistumismatkojen ylitykset voidaan hyväksyä.

Uloskäytävien savunpoiston osalta huomioidaan, että savunpoiston laukaisun tulisi olla helppokäyttöinen, mutta savunpoiston vaatimus ei tarvitse olla aina taulukkoarvojen mitoituksella. Savunpoistoaukon koko porrashuoneessa voi olla pienempi, jos se parantaa olemassa olevaa tilannetta. Avoimessa portaikossa tai muussa avoimessa tilassa palo-osastointia ei ole aina tarpeen museaalisten arvojen takia toteuttaa nykyvaatimusten mukaisesti esimerkiksi palo-osastoivilla lasirakenteilla. Tapauskohtaisesti voidaan ottaa hallittu riski ja neuvotella viranomaisen kanssa hyvä ratkaisu olemassa olevan rakennuksen arvoja vaalien.

Perusparannuksessa on syytä myös perehtyä rakennuksessa tehtyihin muutoksiin menneiden vuosikymmenten ajalta. Mahdollista on, että alkuperäisiä tilajärjestelyitä on muutettu niin, että uloskäytäväjärjestelyt ovat heikentyneet olennaisesti rakentamisaikaisesta ilman, että niihin on kiinnitetty mitään huomiota.

Palotekninen suunnittelija auttaa perusparannushankkeessa määräysten soveltamisessa ja viranomaisneuvotteluissa. Suunnittelussa huomioidaan rakennuksen tuomat hallitut riskit ja käyttömahdollisuudet. Olennaista on huomioida asiakkaan tahtotila ja tavoite turvallisuustasossa, jonka hän asettaa rakennukselle.

Tutustu paloteknisen suunnittelun palveluihimme!

Asetus ja muistio rakennusten paloturvallisuudesta:

http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Rakentamismaarayskokoelma/Paloturvallisuus

    

Tilaa Vahasen blogitekstit sähköpostiisi

Remontissa ei kannata säästää asumismukavuuteen ja turvallisuuteen vaikuttavissa asioissa
Tenho Palmroth / 05.12.2018

Remontissa ei kannata säästää asumismukavuuteen ja turvallisuuteen vaikuttavissa asioissa

Vaikka omia asuntoja remontoidaan ahkerasti ajan mieltymysten mukaan, harvalla osakkaalla on laaja-alaista kokemusta taloyhtiön linjasaneerauksesta...

Lue lisää
Näin onnistut taloyhtiön korjaushankkeessa
Timo Suhonen / 26.11.2018

Näin onnistut taloyhtiön korjaushankkeessa

Täyttääkö taloyhtiösi vuosia, pyöreitä peräti? Rakennukset vanhenevat vääjäämättä, niin kuin me kaikki, ja tarvitsevat ikänsä mukaista huoltoa...

Lue lisää
Tiedetäänkö kiinteistössänne, miten toimitaan onnettomuustilanteessa?
Jeremi Teukku / 12.10.2018

Tiedetäänkö kiinteistössänne, miten toimitaan onnettomuustilanteessa?

Pelastussuunnitelma auttaa turvallisen, hyvää elämää edistävän ympäristön luomisessa. Nykyaikana pelastussuunnitelman on järkevää olla käytettävissä ja..

Lue lisää
Määräysten mukainen paloturvallisuuden vähimmäistaso ei aina riitä
Mikael Siitonen / 08.10.2018

Määräysten mukainen paloturvallisuuden vähimmäistaso ei aina riitä

Rakennuksen käyttötarkoituksen ja henkilöriskien takia paloturvallisuudelle asetetaan määräyksissä vähimmäistaso, joka voi olla kuitenkin eri asia kuin..

Lue lisää
Miksi asuinrakennuksia ei huolleta yhtä ahkerasti kuin autoa?
Joni Pirhonen / 16.09.2018

Miksi asuinrakennuksia ei huolleta yhtä ahkerasti kuin autoa?

Maali hilseilee, rappaus lohkeilee ja tiilet putoilevat. Suomen asuinrakennuskanta on verrattain heikossa hapessa. Tämä siitäkin huolimatta, että..

Lue lisää
”Ongelma-alueen” maine paranee asukkaiden tiiviillä yhteistyöllä
Jari Matikainen / 04.09.2018

”Ongelma-alueen” maine paranee asukkaiden tiiviillä yhteistyöllä

Helsingin Kontulan ongelmana on alueen rakentamisesta lähtien ollut huono maine ja asuntojen suoranainen polkumyynti. Asuinalueemme ei ole..

Lue lisää