Saako 1970-luvun peltikasettikylpyhuoneen uudistettua tälle vuosituhannelle?

Suomessa on vielä paljon 1970- ja 1980-luvun elementtikerrostaloja, joita ei ole saneerattu vastaamaan tämän vuosituhannen vaatimuksia. Remontoimattomia betonikohteita löytyy esimerkiksi Vantaan Kaivokselasta, Hakunilasta ja Myyrmäestä, Helsingin Lauttasaaresta ja Malminkartanosta sekä vaikkapa Forssasta ja Keravalta alueilta, jotka aikoinaan rakensivat nyt jo edesmenneet isot rakennusyhtiöt A. Puolimatka Oy ja Polar.

Kun näitä kohteita ryhdytään kunnostamaan, varsinkin kylpyhuoneiden kohdalla huomataan, että kantavuudeltaan optimoidut Nilcon-välipohjat ja levy- tai peltikasettielementit eivät ole kestävä perusta nykyaikaisille laatoille ja vesikalusteille. Kylpyhuoneratkaisujen valinnassa on otettava huomioon paitsi tämän päivän mukavuuden ja kestävän kehityksen vaatimukset, myös koko asuinalueen elinkelpoisuus ja sen vaikutus saneerausinvestointiin. Vastaavissa hankkeissa toiminut kokenut suunnittelija on siinä vaiheessa kullanarvoinen kumppani.

Taannoisen lauttasaarelaisen saneerausprojektin suunnitteluvaiheessa tuli eteen nousuhormeihin liittyvä haaste: rakennusvalvonnan ohjeiden mukaan hormin pitää olla avattava. Suunnittelun yhteydessä päätettiin tehdä lisäselvitys, jonka ansiosta kaikki putket saatiin pilottihankkeena asennettua kylpyhuoneeseen hormiseinän yhteyteen rakennettuun vesieristettyyn ja avattavaan syvennykseen. Näin vältyttiin lisätilan otolta porrashuoneesta. Tilaaja oli tyytyväinen ratkaisuun.

Peltikasettikylpyhuoneiden saneerausta suunniteltaessa törmätään välttämättä siihen, että Nilcon-laattojen kantavuus on huono ja huoneiston kaikki väliseinät ovat yleensä kevyitä. Suunnittelijan on osattava ottaa kantaa siihen, kuinka laajasti rakenteita lähdetään uudistamaan ja onko se kannattavaa, kun otetaan huomioon asunnon ja kiinteistön arvo, joihin vaikuttavat myös koko asuinalueen sijainti ja kehitysnäkymät.

Koska esimerkkiprojektimme sijaitsee arvostetulla asuinalueella, saneerauksessa päädyttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kylpyhuoneen seinät, jotta saatiin aikaan kestävä pohja tulevalle vedeneristykselle ja laatoitukselle. Investointi arvioitiin kannattavaksi kiinteistön arvon suhteen. Jos kohde olisi vaikkapa sijainnut alueella, jonka tulevaisuudennäkymät eivät ole yhtä lupaavat, olisi ehkä päädytty kevyempään kestävään ratkaisuun. Korjauslaajuus on arvioitava aina kiinteistökohtaisesti.

Toinen oleellisesti korjattava asia näissä vanhoissa kasettikylpyhuoneissa on se, että ne on asennettu noin 10 cm muuta huoneistoa korkeammalle. Kylpyhuoneeseen on korkea kynnys, mikä ei vastaa nykyajan esteettömyysvaatimuksia. Lattiaa kannattaa siis madaltaa mahdollisimman lähelle muiden huoneiden tasoa. Lattian ja seinien uusimisen yhteydessä tämä onnistuu. Kalustejärjestystäkin on elementtikylpyhuoneessa hankala muuttaa, mikä sekin puoltaa purkamisratkaisua. Joskus näissä peltikylpyhuoneissa törmää vielä seinälattiakaivoihin, vaikka monissa kohteissa ne on jollakin myöhemmällä vuosikymmenellä ehditty muuttaa lattiakaivoiksi.

Tilaaja ei aina tule ajatelleeksi, että purkaminen ja uudelleen rakentaminen voi olla järkevin ja kannattavin vaihtoehto kiinteistön tulevaisuutta ajatellen. Tässä kohtaa me tulemme mielellämme avuksi päätöksentekoon. Toteamme nykytilanteen ja esitämme parhaat ratkaisuvaihtoehdot ottaen huomioon esteettömyyden, palo-osastoinnin, vesijohtojen mahdollisten vuotojen esilletulon, tukevat siistit seinät, putkihormien avattavuuden ja laatoitus- sekä kalustemieltymykset. Laadukkaan hankesuunnittelun ja harkinnan lopputuloksena nahistunut peltikasettikylppäri muuttuu oikeaksi kylpyhuoneeksi, joka on asukkaille miellyttävä ja houkutteleva tila ehkä vuosikymmeniäkin eteenpäin.

   

Tilaa Vahasen blogitekstit sähköpostiisi

Energiaremontissa on otettava huomioon kokonaisuus
Asko Laune / 10.03.2021

Energiaremontissa on otettava huomioon kokonaisuus

Energiahankkeella voi saada aikaan huomattavia säästöjä taloyhtiölle. Esitän seuraavassa, mitä on syytä ottaa huomioon kiinteistö- ja..

Lue lisää
Turun Jaanin alueen ryhmäkorjaushankkeessa tapahtunutta (osa 6)
Jari Salonen / 08.03.2021

Turun Jaanin alueen ryhmäkorjaushankkeessa tapahtunutta (osa 6)

Seuraamme blogisarjassa Turun Itäharjulla sijaitsevan Jaanin alueen linjasaneeraushankkeen ja maalämpöurakan etenemistä. RTC Vahanen Turku Oy toimii..

Lue lisää
Betonirakenteiden kuntotutkimus: Milloin, miksi ja miten?
Tommi Karihtala / 16.02.2021

Betonirakenteiden kuntotutkimus: Milloin, miksi ja miten?

Julkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimukset ovat juuri nyt ajankohtaisia monessa taloyhtiössä. Rakenteita rikkovia menetelmiä vältetään usein..

Lue lisää
Koulurakennuksen onnistunut sisäilmakorjaus
Taru Säteri / 05.02.2021

Koulurakennuksen onnistunut sisäilmakorjaus

– kesän 2021 korjaushankkeiden aloitus viimeistään NYT!

Lue lisää
Turun Jaanin alueen ryhmäkorjaushankkeessa tapahtunutta (osa 5)
Niko Lappalainen / 21.01.2021

Turun Jaanin alueen ryhmäkorjaushankkeessa tapahtunutta (osa 5)

Seuraamme blogisarjassa Turun Itäharjulla sijaitsevan Jaanin alueen linjasaneeraushankkeen ja maalämpöurakan etenemistä. RTC Vahanen Turku Oy toimii..

Lue lisää
Miten varmistaa energia-avustuksen saanti?
Matti Hellgrén / 18.01.2021

Miten varmistaa energia-avustuksen saanti?

ARAlta voi hakea edelleen energia-avustusta asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin. Hakemisessa kannattaa toimia ripeästi. 

Lue lisää