Suomessa rakennetaan ja korjataan sisäilmateknisesti parempia rakennuksia kuin koskaan ikinä missään!

Otsikon väitettä on hankala perustella aukottomasti ja toisaalta suomalaisissa rakennuksissa koetaan olevan sisäilmaongelmia enemmän kuin koskaan ennen. Miksi ja millä perusteilla sitten esitän väitteeni?

Useiden aiempien vuosikymmenten rakenne- ja ilmanvaihtoteknisten ratkaisujen tunnetaan olevan sisäilmateknisesti riskialttiita. Esimerkiksi orgaanisia materiaaleja ei enää käytetä rakenteissa, jotka voivat altistua kosteudelle, kuten ennen on ollut usein tapana. Edes selviä kosteusvaurioita tai lahoa ei vielä jokunen vuosikymmen sitten pidetty haitallisena, jos ne eivät vaarantaneet rakenteiden kantavuutta. Ennen vuotta 2017 voimaan astunutta asetusta ilmanvaihto suositeltiin rakentamismääräyksissä toteuttamaan alipaineisena. Nyt alipaineisuuteen liittyvät käytönaikaiset riskit on tiedostettu ja painesuhteissa pyritään lähelle tasapainotilaa. Tieto ja ymmärrys sekä tätä kautta yleiset rakentamisen toimintatavat (käsitys ”hyvästä rakentamistavasta”) ovat siis parantuneet.

Lainsäädäntö ja toimintatavat ovat muuttuneet

Suomalainen lainsäädäntö ja määräykset ovat kokeneet viime vuosina murroksia ja rakentamiseen liittyvässä ohjeistuksessa on painotettu erityisesti kosteusteknistä toimivuutta ja hyvän sisäilman laadun varmistavaa ilmanvaihtoa. Esimerkiksi vuoden alussa voimaan astunut ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta  määrittelee, että ”Rakennuskosteuden ja rakenteisiin ulko- tai sisäpuolelta satunnaisesti kulkeutuvan kosteuden on voitava poistua haittaa aiheuttamatta. Pinnoiltaan kastuvien rakenteiden on kestettävä veden vaikutus.”. Lisäksi asetuksessa todetaan, että ”Rakennustuotteen on kestettävä asentamisen sekä asennus- ja käyttöolosuhteiden aiheuttamat rasitukset koko rakenteen käyttöiän tai suunnitellun huolto- ja korjausvälin ajan.”. Toisaalta vanhoja rakenteita, jotka toimivat nykyisellään hyvin, ei velvoiteta korjaamaan nykytasoon. Asetus koskee sekä uusia rakennuksia, että vanhojen rakennusten merkittäviä korjaustoimenpiteitä. Kun asetusta noudatetaan, ei kosteusvaurioiden pitäisi siis olla mahdollisia.

Vuonna 2015 voimaan tullut ns. asumisterveysasetus määrittelee toimenpiderajoja asunnon ja muun oleskelutilan sisäilman laatua heikentäville tekijöille. Tätä täsmentävät edelleen Valviran soveltamisohjeet.  Työterveyslaitoksen Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen kokoaa keskeiset hyvät toimintatavat sisäilmasto-ongelmien ratkaisemiseen. Edellä mainitut ohjeet perustuvat parhaaseen tutkittuun tietoon. Ja vaikka en sitä pystykään perustelemaan, niin väitän, että Suomessa sisäilmaongelmiin ja niiden ratkaisemiseen liittyvä tieto ja osaaminen ovat vähintään maailman huippuluokkaa. Sisäilmaongelmaa epäiltäessä toimitaan yleensä tämän parhaan tiedon ja määräysten mukaan ja mahdolliset altisteet pyritään saamaan niin alhaiseksi, että siitä ei aiheudu haittaa rakennuksen käyttäjille. On hyvä myös muistaa, että epäpuhtauksia on sisäilmassa aina jossain määrin.

Osaaminen on kasvanut

Tutkimusten suorittamiseen meillä on hyviä ohjeita, esimerkiksi ympäristöministeriön kattava opas nimeltään Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Tämä opas on käytännössä alan standardi ja luo hyvät puitteet kattavalle sisäilmaongelmien tekniselle selvitykselle. Oppaassa esitetään tärkeimmät sisäilman laatua heikentävät tekijät ja niiden tutkimusmenetelmät. Suosittelen tätä lukemiseksi kaikille sisäilma-asioista kiinnostuneille. Ympäristöministeriö on julkaisemassa piakkoin vastaavan oppaan myös sisäilmaongelmaisen rakennuksen korjaamiseen.

Alan erityisosaajia koulutetaan paljon ja olen itsekin suorittanut rakennusterveysasiantuntijan henkilösertifiointiin valmentavan koulutuksen Ratekossa. Koulutus oli työläs ja vaativa, mutta antaa sisäilma-asioiden parissa toimimiseen hyvät ja laajat perustiedot. Pätevöitymiselle on myös muita vaatimuksia kuin koulutuksen suorittaminen. Esimerkiksi terveydensuojelulain 49 § tarkoitettuna ulkopuolisena asiantuntija saa toimia yksin vain rakennusterveysasiantuntija. Eli maallikko tai muu sisäilma-asioihin perehtymätön ei voi esittää arveluja sisäilman laatuun vaikuttavista tekijöistä, mikäli asiaa selvitetään terveydensuojeluviranomaisen määräyksestä. Toki pelkkä pätevyys ei ole ehdoton tae osaamisesta, ja meillä on myös paljon osaavia henkilöitä, joilla ei ole kyseistä pätevyyttä.

Miksi sisäilmaongelmia on niin paljon

Yllä esitetyt ovat murto-osa viime vuosina voimaan tulleista ohjeista, määräyksistä, käytänteistä ja hyvistä toimintatavoista. Meillä on siis edellytykset - ja sitä suorastaan vaaditaan - tehdä sisäilmateknisesti erittäin hyviä ja kestäviä rakennuksia. Silti suomalaisista joka kolmas nainen ja joka viides mies on kokenut saaneensa joskus oireita sisäilmasta. Miksi meillä Suomessa oireillaan niin paljon? Vaikka rakennusten käytössä ja kunnossapidossa on tietysti omat puutteensa, niin tähän ei nykytiedon valossa kyetä antamaan selkeää vastausta. Alla on nostettu esiin muutamia oireiluun vaikuttavia asioita, jotka eivät liity rakennusten vaurioihin.

Ainakin suuren yleisön näkemys sisäilmaongelmista on väkisinkin yksipuolinen, koska ne ovat mediaseksikkäitä ja saavat uutisoinnissa paljon palstatilaa. Ongelmattomat rakennukset harvoin ylittävät uutiskynnystä… Nykyään useita uutiskynnyksen ylittäviä poikkeamia rakentamisen laadussa ei olisi jokunen vuosikymmen sitten edes havaittu, saati uutisoitu, koska ne olivat niin tavanomaisia tai niitä ei osattu mitata. Toisaalta myös tieto on lisääntynyt ja sitä kautta esimerkiksi kosteusvauriot osataan entistä paremmin yhdistää sisäilmaoireiluun. Olen kiinnittänyt huomiota, että jopa YLE (verovaroin kustannettuna toimijana) syyllistyy sisäilma-asioissa usein klikkiotsikointiin ja näin asiantuntijan näkökulmasta joskus jopa virheellisen tiedon ja osatotuuksien levittämiseen. Toisaalta näkemykset myös asiantuntijoiden keskuudessa saattavat poiketa runsaasti, eikä toimittajalla välttämättä ole aina mahdollisuuksia saada asioista luotettavaa ja puolueetonta näkemystä.

On kiistaton tosiasia, että huoli kasvattaa stressiä ja lisää oireilua. Kun pelkäät oman terveytesi puolesta, saatat siis kokea oireita ja jopa sairastua herkemmin. Asiaa on tutkittu jonkin verran ja sitä kutsutaan nosebo -ilmiöksi (käänteinen plasebo). Nosebo-ilmiötä käsitteleviä sisäilmaan liittyviä artikkeleita ovat julkaisseet esimerkiksi Suomen tiedetoimittajain liitto ja Suomalainen lääkäriseura Duodecim.

Huolta lisäävät edellä esitetyn uutisoinnin ohella tilastot ja tutkimukset, joiden perusteella vaikkapa puolet opettajista olisi sairastunut huonon sisäilman takia. On tärkeää erottaa sairastuminen ja oireiden kokeminen, mitkä saattavat kyselyissä mennä helposti sekaisin. Väitänkin, että tilastot eivät aina heijasta totuutta rakennuskantamme kunnosta, vaan oireilusta, mikä siis on eri asia. Laajemmin sisäilmaoireilua ja myös sen psykososiaalista puolta pyritään ratkaisemaan kansallisessa sisäilma ja terveys ohjelmassa 2018-2028. Joku voi tietysti keksiä tästä salaliittoteorioita, mutta itse uskon, että Suomessa pyritään yleensä toimimaan kaikissa asioissa parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella.

Haasteet toimenpiteiden kohdistamisessa

Todellisiakin (rakennusteknisiä ja ilmanvaihtoon liittyviä) ongelmia meillä on paljon, mutta on ymmärrettävää, että niiden vaikutusten erottaminen lumeilmiöistä on joskus hankalaa. Kun tutkin työssäni rakennuksen sisäilma-asioita, en luonnollisestikaan oleta, että ihmisten oireilla on jokin muu kuin rakennuksesta johtuva syy. Päinvastoin, kaikki mahdolliset rakennukseen liittyvät riskit pyritään selvittämään, niiden merkitys arvioimaan ja tällä perusteella esitetään toimenpide-ehdotukset toteutuneiden riskien poistamiseksi. Ainakaan nykytiedon perusteella syysuhdetta yhdenkään terveysvaikutuksen ja kosteus- ja homevauriorakennusten välillä ei ole voitu todeta. Koska syy-seuraussuhteita ei tunneta, on myös tutkimustulosten tulkinta joskus hankalaa ja korjaussuositukset esitetäänkin niin sanotusti varman päälle.

Vaikka ongelmat nykyään tunnetaankin paremmin kuin ennen, ei kaikkien mahdollisten riskien - ei siis vaurioiden - vaan ehkä toteutumattomien tai merkitykseltään vähäiseksi tunnettujen riskien korjaaminen kustannuksia säästämättä kuitenkaan ole järkevää. Korjaamalla varmuuden vuosi kaiken mahdollisen, ei rajallisia resursseja voida kohdistaa parhaalla tavalla ja pahimmat ongelmat saattavat tästä syystä jäädä jopa hoitamatta. Näen ylikorjaamisen jopa kansantaloudellisesti merkittävänä tekijänä ja kuluttaahan tarpeeton korjaaminen myös luonnonvaroja sekä lisää ilmaston lämpenemistä. Lisäksi on huomioitava, että joskus purkaminen on taloudellisesti järkevämpää kuin korjaaminen, mutta tämäkin voidaan selvittää, eikä päätöksiä kannata tehdä ilman riittäviä lähtötietoja ja vaihtoehtojen vertailua.

Lähtökohtana tulee tietenkin olla, että rakennus täyttää aina sille asetetut vaatimukset terveellisyyden ja turvallisuuden suhteen. Kuten asia hyvien käytänteiden mukaan toteutettujen uudisrakennusten ja korjauskohteiden osalta edellä esitetyin perustein on. Tehtävien toimenpiteiden tulisikin aina perustua faktoihin - ei uskomuksiin. Samaa toivoisin myös uutisointiin ja julkiseen keskusteluun. Rakentamisen laadun mustamaalaaminen ei tuota ratkaisuja.

 

Pitääkö sisäilmaongelma selvittää tai kaipaatko ratkaisuja uudis- tai korjausrakentamiseen?

Selvitämme sisäilmaongelmat kokonaisvaltaisesti ja voimme olla varmistamassa hyvää sisäilman laatua hankkeen kaikissa vaiheissa aina jälkiseurantaan asti. Toimimme myös uudisrakentamisessa ja ei sisäilmalähtöisessä korjaamisessa esim. suunnitteluratkaisuja ohjaamalla ja tekemällä työmaa-aikaista laadunvarmistusta. Kokonaisvaltaisuuteen liittyy erityisesti se, että korjausratkaisuissa emme tyydy perusteetta helpoimpaan hyvin järeään uusimiseen. Lähestymistapamme on optimoida ratkaisut tarpeen mukaan korjattavien rakenteiden elinkaaren ja korjausten käyttöiän sekä korjauksiin käytettävien resurssien ja haluttavan laatutason mukaisesti.

Palvelemme yrityksiä ja muita organisaatioita.

Ota yhteyttä!

   

Tilaa Vahasen blogitekstit sähköpostiisi

Sisäilmaongelmia vai median mörköjä
Arto Toorikka / 05.09.2018

Sisäilmaongelmia vai median mörköjä

Iltapäivälehtien lööpeistä tai vaikkapa YLEnkään uutisista ei useinkaan saa lukea hienosti toteutetuista rakennushankkeista (vaikka niitäkin on)...

Lue lisää
Mitä sinun tulee tietää uudesta rakennusten paloturvallisuuden asetuksesta ja sen vaikutuksista poistumisturvallisuuteen?
Mikael Siitonen / 28.05.2018

Mitä sinun tulee tietää uudesta rakennusten paloturvallisuuden asetuksesta ja sen vaikutuksista poistumisturvallisuuteen?

Rakennuksen poistumisturvallisuusjärjestelyt ovat osa rakennuksen turvallisuutta ja käytettävyyttä sen käyttötavasta riippumatta. Lisäksi..

Lue lisää
Sisäilmaongelmaisen rakennuksen korjaustapojen valinta tutkimusten ja elinkaaritarkastelujen perusteella
Arto Toorikka / 03.05.2018

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen korjaustapojen valinta tutkimusten ja elinkaaritarkastelujen perusteella

Kun keskustelen muulla kuin rakennusalalla toimivien henkilöiden kanssa sisäilmaongelmaisen rakennuksen eri korjaustoimenpidevaihtoehtojen..

Lue lisää
Sisäilmaongelman syiden etsimisestä ja korjaamisesta suojelukohteissa - olisiko toimintatavoista esimerkiksi muihinkin rakennuksiin?
Anu Laurila / 27.03.2018

Sisäilmaongelman syiden etsimisestä ja korjaamisesta suojelukohteissa - olisiko toimintatavoista esimerkiksi muihinkin rakennuksiin?

Sisäilmaongelma ei ole oma erillinen vaurionsa, vaan seurausta jostain muusta vauriosta. Se ei myöskään yleensä kehity hetkessä, vaan ongelman..

Lue lisää
Rakennuksen laajentamisessa on riskejä, mutta niitä voidaan välttää
Timo Hautalampi / 21.03.2018

Rakennuksen laajentamisessa on riskejä, mutta niitä voidaan välttää

Usein rakennuksen laajentamisen yhteydessä vanhat ulkoseinät jätetään joko sellaisenaan tai pienin muutoksin väliseiniksi. Tällöin rakenteet, jotka..

Lue lisää
Suunnittelijalla on velvollisuus ymmärtää kokonaisuus
Asko Laune / 24.01.2018

Suunnittelijalla on velvollisuus ymmärtää kokonaisuus

Kumpi on tärkeämpi, menetelmä vai lopputulos? Tämän vuoden alusta voimaan tulleen rakentamismääräyskokoelman Terveellisyys-osan* myötä..

Lue lisää