Ihmiset viettävät nykyään jopa 90 % ajastaan sisällä. Ilman laatu on siis merkittävässä roolissa, sillä nimittäin voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia terveyteen, hyvinvointiin ja jaksamiseen. Siksi onkin tärkeää, että sisäilman laatu ja lämpötila ovat sopivia.
Sisäilman laatuun vaikutetaan toimivalla talotekniikalla ja sen oikealla käytöllä ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmän kautta. Sisäolosuhteista ei pidä tinkiä energiankulutuksen ehdoilla – ei siis energian säästöä säästön vuoksi vaan energian käyttöä tarpeen mukaan.
Lämmitysjärjestelmän ja ilmanvaihdon uusia tuulia
Perusasiat eivät ole muuttuneet: Lämmitysjärjestelmän kautta taloon tuodaan lämpöhäviötä vas-taava energiamäärä. Ilmanvaihdon kautta taloon tuodaan raitista ilmaa ja poistetaan epäpuhtauksia. Energian tarve sen sijaan on uusissa kiinteistöissä huomattavasti pienentynyt rakenteita (seiniä, ikkunoita, alapohjia ja yläpohjia) sekä ilmanvaihdon lämmön talteenottoa koskevien energia-tehokkuusmääräysten tiukennuttua. Näin myös taloteknisten järjestelmien vaatimukset ovat tiukentuneet.
Koska energiankulutus on pienentynyt, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien säädettävyys on tullut entistä tärkeämmäksi ominaisuudeksi. Uutena järjestelmänä on tullut mukaan jäähdytys, ja sitä käytetään enenevissä määrin myös asuintaloissa. Ilman jäähdytystä kun ei toivottuja, viileämpiä lämpöolosuhteita saavuteta kesäaikana tiiviiden ja energiatehokkaiden rakenteiden takia.
Tekniikka kehittyy ja uudistuu
Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet lämmöntuotannon puolella. Perinteisistä kaukolämpö-, öljy-, maakaasu- ja sähkölämmityksistä on siirrytty erilaisiin lämpöpumppuratkaisuihin. Maa-, ilma, vesi- ja poistoilmalämpöpumput ovat lyöneet itsensä läpi myös isommissa kiinteistöissä ja kaukolämpöverkon alueella. Tekniikka on niissäkin kehittynyt, ja yhä paremmilla hyötysuhteilla saadaan irti isompia tehoja.
Tekniikka uudistuu uudisrakentamisen ja vanhojen kiinteistöjen perusparannusten kautta. Suurin potentiaali on kuitenkin jo olemassa olevassa kiinteistökannassa: sen taloteknisiä järjestelmiä pitää myös osata käyttää ja ohjata oikealla tavalla.
Asiantuntija maksaa itsensä takaisin
Talotekniikan asiantuntemusta tarvitaan siis niin uusissa kuin vanhoissa asuin- ja toimitiloissa. Perinteiset, talonsa tuntevat talonmiehet ovat kuitenkin vaihtuneet kiinteistöhoitoliikkeiden huoltomiehiin, ja kun hoidettavien kiinteistöjen määrä on suuri, kaikkien talojen yksilöllisiä tarpeita ja ominaisuuksia ei välttämättä tunneta.
Kiinteistönhoitajien koulutusta ja osaamista ei myöskään ole yleensä suunnattu taloteknisten järjestelmien osaamiseen. Erilaisten laitteiden käyttö ja kokonaisuuden hallinta voi siis tuoda haasteita, eivätkä toimenpiteet välttämättä johda tarpeenmukaisiin olosuhteisiin tai energiatehokkuuden kannalta parhaaseen lopputulokseen.
Onkin suositeltavaa, että taloteknisten laitteiden toiminta ja asetusarvot tarkastetaan säännöllisesti. Monet taloyhtiöt olettavat tämän kuuluvan kiinteistönhoitoliikkeen tehtäviin, ja taloteknisten laitteiden käyttö pääsääntöisesti kuuluukin. Esimerkiksi toimintakokeet, kuten siirtimen tiiviyskoe, säätöventtiilien sulkeutuminen, säädön toiminta, yms. ovat kuitenkin asiantuntijan tehtäviä.
Asiantuntija maksaa itsensä takaisin: Jos ajatellaan, että 30 asunnon kiinteistön energiakustannuk-set ovat vuositasolla 30–40 000 euroa, on asiantuntijapalvelun kustannus tarkastusten laajuudesta riippuen noin 2–4 % energiakustannuksista. Asiantuntijan toimenpide-esitysten avulla energiakustannukset lisäksi pienenevät tuon verran, usein jopa enemmän. Lisäksi laitteiden kunnon ja oikean käytön varmistaminen on kiinteistölle halpa vakuutus.
EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu
EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä ollaan uudistamassa, ja mukaan on kaavailtu myös lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden tarkastuksia. Vaihtoehtona voidaan tarjota neuvontaa käyttäjille, jos voidaan osoittaa, että vaikutukset vastaavat tarkastusten tehoa.
Energiatehokkuusdirektiivin uusiminen toteutunee vuoden 2018 aikana, ja kansallisiin lainsäädäntöihin uudet direktiivit säädetään vuoden 2020 alkuun mennessä. Lisäksi suurehkot, muut kuin asuinrakennukset tulee varustaa automaatio- ja valvontajärjestelmillä vuoteen 2025 mennessä, kun tämä on teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.
Tutustu energianhallinnan palveluihimme ja ota yhteyttä: energianhallinta@vahanen.com.
