Tulevaisuuden äänimaisema ja kaikuja menneisyydestä

Korva ja ääni

Akustiikkatrilogia: Osa III:

Juttusarjan aiemmissa osissa akustiikkaa on käsitelty hyötyjen ja ratkaisujen näkökulmista. Nyt muuttujaksi otetaan aika. Mitä mahdollisuuksia tulevaisuuden tekniikka voisi pitkällä aikavälillä tarjota, mitä voimme oppia historiasta, jotta osaisimme kehittää tulevaisuudessa entistä miellyttävämpiä ja tarkoituksenmukaisempia ääniympäristöjä, ja mikä on lopulta olennaista?

Tekniikka tuo uusia työkaluja tuttujen ongelmien ratkaisuun

Vaikka akustiikan fysikaaliset perusteet tunnetaan hyvin eivätkä ne muutu ajan saatossa, tekniikka tuo uusia työkaluja tuttujen ongelmien ratkaisuun. Millaisia mahdollisuuksia esimerkiksi sähkö-, tieto-, tietoliikenne-, materiaali-, automaatio- ja biotekniikka tarjoavat tulevaisuudessa?

Karkeasti yleistäen nykyisten materiaalien ja rakenteiden akustiset ominaisuudet ovat yksinkertaisia; usein ”enemmän on enemmän”. Äänenvaimennuksen ja -eristyksen kannalta suuri pinta-ala, paksuus tai massa on monesti parempi kuin pieni. Tällöin materiaalit ja rakenteet vaativat kuitenkin paljon tilaa ja raskaita tukirakenteita. Akustisten tarpeiden täyttäminen voi olla ristiriidassa muiden reunaehtojen kanssa.

Sähköakustiikan komponentit halpenevat tuotantotekniikan kehittyessä. Ne mahdollistavat aktiiviset adaptiiviset järjestelmät. Voisiko kaikille pinnoille integroitujen paneelikaiuttimien ja pienten mikrofonien armeijoiden avulla luoda tilaan valitunlaisia äänikenttiä ilman materiaalifysiikan rajoitteita?

Entä materiaalifysiikan vastine? Tarjoavatko molekyylitasolla optimoidut nanomateriaalit ja esimerkiksi sähkö- ja magneettikenttien mukaan ominaisuuksiaan muuttavat muistimateriaalit uusia vähemmän tilaa vieviä ja akustisen tarpeen mukaan säätyviä rakenneratkaisuja?

Edellisessä juttusarjan osassa totesin, että meluntorjunta on tehokkainta melulähteessä. Melua voi torjua tehokkaasti myös vastaanottajan puolella. Yhdistämällä biotekniikkaa signaalinkäsittelyyn ihmisen kuuloelimiä voidaan muokata siten, että voimme itse vaikuttaa siihen, millainen signaali kuulohermoomme siirtyy. Kehitys olisi teknisesti jatkoa sydämentahdistimille ja kuulokojeille, mutta nostaisi vahvasti esiin tieteen etiikkaan liittyviä kysymyksiä ja valintoja.
Tämän tyyppisten kehityspolkujen pohjana on ajatus ratkaista akustiikkasuunnittelun rajoitteet uusilla työkaluilla. Edelleen kuitenkin herää kysymys: onko tekniikan avulla optimoitava päämäärä selkeä?

Määrääkö psykologia sittenkin tulevaisuuden kehityksen?

Oikein suunniteltuihin ääniolosuhteisiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota; ohjeita, standardeja ja lainsäädäntöä on uudistettu viime vuosina. Näistä sitovin on 2018 alussa voimaan tullut Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä, joka linjaa ympäristömelu-, ääneneristys-, huoneakustiikka- ja laitemeluasioita. Pohjana monille päivityksille on pyrkimys analysoida ääniolosuhteiden häiritsevyyttä tai miellyttävyyttä objektiivisilla mittaluvuilla, jotta ohje- ja raja-arvot vastaisivat paremmin ihmisten kokemusta ääniympäristöstä. Tämä on varmasti myös tulevaisuuden kehityspolku.

Historia kuitenkin kuuluu korvissamme. Pinnallisesti katsottuna ihminen ei ole fysiologisesti tai kognitiivisesti muuttunut merkittävästi viimeisten 70 000 vuoden aikana. Korvamme, kuuloratamme sisäkorvasta ohimon kuuloaivokuorelle, sekä havaitsemisen, emootioiden ja päätöksenteon prosessointi vastaavat edelleen metsästäjä-keräilijän savannilla tarvitsemia ominaisuuksia. Kuulo on ollut varoitusjärjestelmä, jonka avulla hahmotamme ympäristöä laajalla alueella joka suuntaan; myös siellä, mihin emme näe, tai vaikkapa nukkuessa. Toisaalta kuulo, yhdessä puheen kanssa, on kommunikoinnin väline; se mahdollistaa ihmisjoukkojen viestinnän ja yhteistoiminnan, olipa kyseessä mammutin metsästys tai rakennusprojektin Big Room -työskentely.

Vastaus optimoitavaan päämäärään löytyy siis sisältämme. Se ei ole ”toiveiden pilvilinnoja” vaan asioita, jotka biologiamme kautta vaikuttavat esimerkiksi keskittymiseemme, stressitasoomme ja palautumiseemme. Nämä tekijät vaikuttavat ongelmanratkaisu- ja oppimiskykyymme, työtehoon ja mielialaan. Koska haluamme optimoida oman hyvän olon tunteemme ja suorituskykymme, tulevaisuudessa rakentamisessa keskitytään todennäköisesti yhä enemmän käyttäjäkeskeiseen olosuhdeoptimointiin. Tässä suuntauksessa akustiikalla on keskeinen rooli.

Uusi uljas äänimaisema

Mikä on siis akustiikkasuunnittelun tulevaisuus? Arvaukseni on, että yhteiskuntana tiedostamme yhä paremmin oikeanlaisen ääniympäristön hyödyt kognitiolle ja kommunikaatiolle ja pyrimme välttämään varoitusjärjestelmäämme ylikuormittavaa melua ja hälyä. Kuuntelemme siis yhä enemmän tilojen käyttäjien tarpeita. Tieteellinen tutkimus kartoittaa äänen häiritsevyyden annos-vastesuhteita entistä tarkemmin, jolloin pystymme määrittelemään, suunnittelemaan ja mittaamaan ”hyvän akustiikan” entistä objektiivisemmin. Kun asialla on painoarvoa, panostus tekniikkaan eri rintamilla mahdollistaa akustisten olosuhteiden nykyistä vapaamman räätälöinnin ja yhteensovittamisen muiden rakentamisen ja elinympäristön tarpeiden kanssa.

Trilogian tullessa päätökseen on yhteenvedon aika. Kuuloa ja akustiikkaa voidaan tarkastella useista näkökulmista: evoluution ihmisen sisään rakentamana ohjausjärjestelmänä, humanismin mukaisesti yksilön tunteiden herättäjänä ja kokemusten tuottajana, molekyylien värähtelynä fluidissa tai insinööritieteenä, eli rakentamisen ja tekniikan suunnitteluna. Kaikissa näkökulmissa kuitenkin huomataan, että kuulo ja akustiikka ovat erottamaton, perustavanlaatuinen osa meitä ja maailmaa. Ääniympäristö on aina olemassa kaikkialla, olipa sitä suunniteltu tai ei. Sekä insinöörinä että ihmisenä kannustaisin valitsemaan mieluummin tietoisesti huomioidun ja toimintaamme tukevan ääniympäristön, kun meillä kerran on jo tietämys ja rakennuspalikat sellaisen luomiseen.

Voimmeko olla jotenkin avuksi?

Tarvitsetko akustiikkasuunnittelua historiallisen rakennuksen kunnostuksessa tai uusien tulevaisuuden tilojen luomisessa? Meiltä löytyy osaamista molempiin! Tutustu akustiikkaan liittyviin palveluihimme täällä tai ota yhteyttä:

Ville Veijanen
Toimitusjohtaja
Vahanen-Halme Acoustics Oy
ville.veijanen@vahanen.com
044 554 9313

   

Tilaa Vahasen blogitekstit sähköpostiisi

Mitä rakennuksen hiilijalanjälkeä arvioitaessa pitää ottaa huomioon?
Martti Virtanen / 09.07.2020

Mitä rakennuksen hiilijalanjälkeä arvioitaessa pitää ottaa huomioon?

Laadin opinnäytetyöni Hämeenlinnan ammattikorkeakouluun rakennuksen hiilijalanjäljen arvioinnista, koska aihe kiinnosti ja siitä on toistaiseksi vähän..

Lue lisää
Sisäilma-asioissakaan ei kannata luottaa vain yhden alan asiantuntijaan
Asko Laune / 24.06.2020

Sisäilma-asioissakaan ei kannata luottaa vain yhden alan asiantuntijaan

Oikein tai väärin, hyvä tai huono... Väitän, että jotakin siltä väliltä. Mille tahansa valinnalle löytyy aina peruste, ja toisaalta mikä tahansa..

Lue lisää
Paloteknisen suunnittelijan ajanmukaiselle koulutukselle olisi tarvetta
Mikael Siitonen / 07.01.2020

Paloteknisen suunnittelijan ajanmukaiselle koulutukselle olisi tarvetta

Palotekninen suunnittelu on nuorehko erikoissuunnitteluala, jolla on vähäiset koulutusmahdollisuudet tekijöille, joilla on aiempaa työkokemusta..

Lue lisää
Arkkitehti joka tunnusti rajansa ja insinööri joka myönsi osaamattomuutensa…
Ville Veijanen / 13.09.2019

Arkkitehti joka tunnusti rajansa ja insinööri joka myönsi osaamattomuutensa…

Akustiikkatrilogia: Osa II

Lue lisää
Akustiikan tarkoitusta etsimässä
Ville Veijanen / 26.06.2019

Akustiikan tarkoitusta etsimässä

Akustiikkatrilogia, osa I:

Lue lisää
Pääsuunnittelijan ei tarvitse eikä pidä olla rakennushankkeen arkkitehti
Vepe Erikkilä / 15.02.2019

Pääsuunnittelijan ei tarvitse eikä pidä olla rakennushankkeen arkkitehti

Pääsuunnittelijaa palveluna on kyselty paljon niin rakennuttajien kuin rakentajienkin puolelta, ja meiltä sen saa. Tilaajille on tärkeää saada..

Lue lisää