Viisi tärppiä vaativaan korjaushankkeeseen

1. Lähtötiedot kuntoon

Korjaushankkeen valmistelussa keskeisessä asemassa on lähtötietojen hankkiminen. Kun tiedetään kohteen rajoitteet, voidaan arvioida sen soveltuvuus tulevaan käyttötarkoitukseen. Hyväkään suunnittelija ei pysty tekemään laadukkaita ja kustannustehokkaita suunnitelmia puutteellisilla lähtötiedoilla. Kärjistetysti sanoen hyvin valmisteltu on puoliksi suunniteltu. Puutteelliset lähtötiedot johtavat helposti siihen, että korjaustoimenpiteet ovat ylimitoitettuja tai jotakin tärkeää jää korjaamatta.

Hanketta ei siis pitäisi viedä eteenpäin ennen kuin tarvittavat lähtötiedot on hankittu. Esimerkiksi haitta-ainetutkimukset tulee teettää viimeistään hankesuunnitteluvaiheessa. Tyypillisesti ikäviä yllätyksiä tulee, kun valmisteluvaiheessa ei ole tehty riittävästi rakenneavauksia. Niitä ei pitäisi välttää, vaikka kohteessa olisi valmisteluvaiheessa käyttäjiä, joita joudutaan avauksilla häiritsemään. Työmaa-aikana havaitut yllätykset lisäävät kustannuksia ja viivyttävät aikataulua.

2. Kaikki suunnittelualat mukaan hankesuunnitteluvaiheeseen

Korjaushankkeen hankesuunnitteluvaiheessa määritetään muun muassa hankkeen laajuus, aikataulu ja korjaustavat ja selvitetään rajoitteet, mahdollisuudet sekä budjetti. Hankkeen kustannuksiin voidaan vaikuttaa kaikkein eniten juuri tässä vaiheessa. Hankesuunnittelussa tehdään päätöksiä, jotka sitovat kustannuksia myöhemmissä vaiheissa. Kaikkien suunnittelualojen tulisi osallistua hankesuunnitteluvaiheeseen erityisesti vaativissa korjaushankkeissa.

3. Riittävän tarkka aikataulu

Korjaushankkeen ongelmat liittyvät usein aikatauluun tai siihen, ettei aikataulua ole laadittu riittävälle tasolle. Suunnittelijan arkea helpottaa merkittävästi tarkan suunnittelualakohtaisen aikataulun laatiminen, koska oma tekeminen on kytköksissä muiden suunnittelijoiden työhön, lähtötietojen saamiseen sekä tilaajan päätöksentekoon. Yksi hyvin laaditun aikataulun tavoitteista onkin, että kaikilla suunnittelijoilla on mahdollisuus onnistua tehtävässään laadukkaasti ja aikataulussa. Työmaavaiheessa tulee huomioida esimerkiksi rakenteiden tarvitsemat kuivumisajat.

4. Yhdessä tekeminen

Hankkeen onnistumisen kannalta on keskeistä, että sen aikana vallitsee yhdessä tekemisen meininki. Peruslähtökohtana on tietysti, että hankkeen eri tehtäviin on valittu riittävän kokeneet ja pätevät henkilöt. Korjaushankkeen osapuolten tulee ymmärtää oman tekemisen vaikutus muiden tekemiseen. Kun luottamus on syntynyt, keskitytään varmemmin oikeisiin asioihin, tekeminen on kaikille kivaa ja hankkeessa on helpompi onnistua.

5. Valvonta ja laadunvarmistus

Vaikka kaikissa edellä esitetyissä neljässä kohdassa olisi onnistuttu, hyvin valmisteltu ja suunniteltu hankekin voidaan pilata työmaavaiheessa. Siksi on tärkeää varmistaa riittävällä valvonnalla ja laadunvarmistuksella, että suunnitteluratkaisut toimivat käytännössä. Erityisesti vaativissa korjaushankkeissa tulisi lisätä suunnittelijavalvonnan osuutta eli että suunnittelija olisi riittävästi läsnä työmaalla. Joissakin hankkeissa suunnittelijalle on järjestetty oma työpiste työmaatoimiston yhteyteen. Ei lainkaan huono idea, jos lopputuloksen laatuun halutaan oikeasti panostaa.