Viisi tärppiä vaativaan korjaushankkeeseen

Korjaushankkeessa onnistuminen ei tapahdu sattumalta, eikä varsinkaan vaativassa korjaushankkeessa voi luottaa tuuriin. Alla on viisi tärppiä, joista hankkeeseen ryhtyvän kannattaa ottaa onkeensa.

1. Lähtötiedot kuntoon

Korjaushankkeen valmistelussa keskeisessä asemassa on lähtötietojen hankkiminen. Kun tiedetään kohteen rajoitteet, voidaan arvioida sen soveltuvuus tulevaan käyttötarkoitukseen. Hyväkään suunnittelija ei pysty tekemään laadukkaita ja kustannustehokkaita suunnitelmia puutteellisilla lähtötiedoilla. Kärjistetysti sanoen hyvin valmisteltu on puoliksi suunniteltu. Puutteelliset lähtötiedot johtavat helposti siihen, että korjaustoimenpiteet ovat ylimitoitettuja tai jotakin tärkeää jää korjaamatta.

Hanketta ei siis pitäisi viedä eteenpäin ennen kuin tarvittavat lähtötiedot on hankittu. Esimerkiksi haitta-ainetutkimukset tulee teettää viimeistään hankesuunnitteluvaiheessa. Tyypillisesti ikäviä yllätyksiä tulee, kun valmisteluvaiheessa ei ole tehty riittävästi rakenneavauksia. Niitä ei pitäisi välttää, vaikka kohteessa olisi valmisteluvaiheessa käyttäjiä, joita joudutaan avauksilla häiritsemään. Työmaa-aikana havaitut yllätykset lisäävät kustannuksia ja viivyttävät aikataulua.

2. Kaikki suunnittelualat mukaan hankesuunnitteluvaiheeseen

Korjaushankkeen hankesuunnitteluvaiheessa määritetään muun muassa hankkeen laajuus, aikataulu ja korjaustavat ja selvitetään rajoitteet, mahdollisuudet sekä budjetti. Hankkeen kustannuksiin voidaan vaikuttaa kaikkein eniten juuri tässä vaiheessa. Hankesuunnittelussa tehdään päätöksiä, jotka sitovat kustannuksia myöhemmissä vaiheissa. Kaikkien suunnittelualojen tulisi osallistua hankesuunnitteluvaiheeseen erityisesti vaativissa korjaushankkeissa.

3. Riittävän tarkka aikataulu

Korjaushankkeen ongelmat liittyvät usein aikatauluun tai siihen, ettei aikataulua ole laadittu riittävälle tasolle. Suunnittelijan arkea helpottaa merkittävästi tarkan suunnittelualakohtaisen aikataulun laatiminen, koska oma tekeminen on kytköksissä muiden suunnittelijoiden työhön, lähtötietojen saamiseen sekä tilaajan päätöksentekoon. Yksi hyvin laaditun aikataulun tavoitteista onkin, että kaikilla suunnittelijoilla on mahdollisuus onnistua tehtävässään laadukkaasti ja aikataulussa. Työmaavaiheessa tulee huomioida esimerkiksi rakenteiden tarvitsemat kuivumisajat.

4. Yhdessä tekeminen

Hankkeen onnistumisen kannalta on keskeistä, että sen aikana vallitsee yhdessä tekemisen meininki. Peruslähtökohtana on tietysti, että hankkeen eri tehtäviin on valittu riittävän kokeneet ja pätevät henkilöt. Korjaushankkeen osapuolten tulee ymmärtää oman tekemisen vaikutus muiden tekemiseen. Kun luottamus on syntynyt, keskitytään varmemmin oikeisiin asioihin, tekeminen on kaikille kivaa ja hankkeessa on helpompi onnistua.

5. Valvonta ja laadunvarmistus

Vaikka kaikissa edellä esitetyissä neljässä kohdassa olisi onnistuttu, hyvin valmisteltu ja suunniteltu hankekin voidaan pilata työmaavaiheessa. Siksi on tärkeää varmistaa riittävällä valvonnalla ja laadunvarmistuksella, että suunnitteluratkaisut toimivat käytännössä. Erityisesti vaativissa korjaushankkeissa tulisi lisätä suunnittelijavalvonnan osuutta eli että suunnittelija olisi riittävästi läsnä työmaalla. Joissakin hankkeissa suunnittelijalle on järjestetty oma työpiste työmaatoimiston yhteyteen. Ei lainkaan huono idea, jos lopputuloksen laatuun halutaan oikeasti panostaa.

   

Tilaa Vahasen blogitekstit sähköpostiisi

Sisäilma-asioissakaan ei kannata luottaa vain yhden alan asiantuntijaan
Asko Laune / 24.06.2020

Sisäilma-asioissakaan ei kannata luottaa vain yhden alan asiantuntijaan

Oikein tai väärin, hyvä tai huono... Väitän, että jotakin siltä väliltä. Mille tahansa valinnalle löytyy aina peruste, ja toisaalta mikä tahansa..

Lue lisää
Turun Jaanin alueen ryhmäkorjaushankkeessa tapahtunutta (osa 2)
Niko Pihlanen / 23.06.2020

Turun Jaanin alueen ryhmäkorjaushankkeessa tapahtunutta (osa 2)

Seuraamme blogisarjassa Turun Itäharjulla sijaitsevan Jaanin alueen linjasaneeraushankkeen ja maalämpöurakan etenemistä. RTC Vahanen Turku Oy toimii..

Lue lisää
Turun Jaanin alueen ryhmäkorjaushankkeessa tapahtunutta (osa 1)
Mika Varpula / 26.05.2020

Turun Jaanin alueen ryhmäkorjaushankkeessa tapahtunutta (osa 1)

Seuraamme blogisarjassa Turun Itäharjulla sijaitsevan Jaanin alueen linjasaneeraushankkeen ja maalämpöurakan etenemistä. RTC Vahanen Turku Oy toimii..

Lue lisää
Miksi rakennuksiemme korjauksista ei päätetä faktojen perusteella?
Arto Toorikka / 25.02.2020

Miksi rakennuksiemme korjauksista ei päätetä faktojen perusteella?

Miksi rakennusten kuntoa ja korjaustarpeita ei tunneta?

Lue lisää
Arvokiinteistön ikkunoiden uusiminen ”vanhan mallin mukaisesti” vaatii onnistuakseen ammattitaitoista suunnittelua
Piritta Hannula / 19.02.2020

Arvokiinteistön ikkunoiden uusiminen ”vanhan mallin mukaisesti” vaatii onnistuakseen ammattitaitoista suunnittelua

Arkkitehdin merkintöjä korjaustyömaalta osa 2. Tutustu myös ensimmäiseen osaan "Välipohjien tyhjentäminen vanhoissa arvotaloissa".

Vielä muutama vuosi..

Lue lisää
Mitä rakennushankkeen valvoja tekee ja mikä on hänen roolinsa?
Anne Pursiainen / 28.01.2020

Mitä rakennushankkeen valvoja tekee ja mikä on hänen roolinsa?

Rakennushankkeelle nimetään valvoja kullekin erikoisalalle (pää-, rakennus-, LVI- ja sähkövalvoja). Päävalvoja laati valvontasuunnitelman, jonka mukaan..

Lue lisää